Vähemmän kuljettua

Arkikävelyä - töihin, kaupungille, iltamenoon, kaupan kautta kotiin. Ei lisäpyrähdyksiä.

Camino de Santiago jatkuu YLEn Löytöretkessä ja kuusi suomalaista kävelijää avautuu lisää siitä, miksi ovat jalkapatikassa juuri siellä. Moni moisesta irtiotosta haaveileekin; josko ensi vuonna, olisiko siihen aikaa, millaistakohan se olisi, tehdä ihan oma pyhiinvaellus. Jaksaisiko sitä kulkea niin pitkän matkan, miten kestäisi olla niin kauan poissa kotoa läheisten luota, viihtyisikö vaatimattomissa majapaikoissa ventovieraiden kanssa, kestäisikö terveys, nivelet, hermot, unohtaisiko viimeinkin nämä ja nuo murheet, antaisiko anteeksi, osaisiko tehdä sen tärkeän päätöksen, elämänmuutoksen...

Pyhän Jaakobin jalanjäljissä kulkeminen ja parempi tutustuminen itseensä sekä toisiin kulkijoihin on varmasti ainutlaatuisen hieno kokemus. Jotenkin en kuitenkin osaa kuvitella itseäni tuolla tiellä, leimapassi taskussa; kaipaan kävelyltä ja vaellukselta toisenlaista rauhaa kuin uskoisin sieltä itselleni löytäväni. Näin tänään, mitä ajattelenkaan asiasta huomenna, ensi vuonna. Sitä ollaan nyt niin camel-naista - jotka kulkevat omia polkujaan. Tai ainakin haluavat kulkea niitä. Edes joskus.

Two roads diverged in a wood, and I —
I took the 'one less traveled' by,
And that has made all the difference.
Robert Frost (The Road Not Taken)

Kommentit

  1. Kyllä ohjelma on pannut minutkin miettimään, haluaisinko lähteä matkaan. Olisi paljon asioita, joita voisin matkalla mielessäni ja sydämessäni tutkiskella. Pyhiinvaelluksesta Santiago de Compostelaan tuntuu muodostuneen melkein jo riitti, jonka avulla siirrytään uuteen elämänvaiheeseen. Se on kuin uusi interrail.

    Mutta onko se minun matkani, jos sen niin monet kulkevat? Pakko myöntää, että julkisuus, jonka se on Suomessakin jo saanut, vähentää kiinnostustani sen omakohtaiseen kulkemiseen, vaikka camino aiheena kiinnostaakin. Tietenkin Euroopassa on muitakin pyhiinvaellusreittejä. Ja aloittaa voi vaikka Suomesta.

    Tällä hetkellä minulle kuitenkin riittävät pikku kävelyt täällä kotini ympäristössä. Ne eivät tietenkään ole kummoisia haasteita, mutta auttavat kuitenkin selvittämään ajatuksia.

    VastaaPoista
  2. Mietin itse myös, että kävelyn voi tehdä missä hyvänsä. Lähimaastossa, hitusen kauempana. Ei tarvitse lentää kauas käyttämään jalkojaan, mutta jos lähtee reissuun, voi siellä tutustua elämään(sä) muutenkin kuin moottoriajoneuvolla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit