Kuravettä päälle

Olisipa tämä plussakeli vain huijausta. Kuulostelin puolikauhuissani autojen kiihdytyksiä takaa, kun kävelin sohjo-loska-virtaavat-purot -katua ja mietin piinaavien sekuntien ajan, joko sieltä lentää aimo annos märkää niskaan. Onneksi tuli vain pisaroita, kun moottorit hiljensivät ja nelipyörät yrittivät kohteliaasti väistää pahimpia lätäköitä. Roiskeet täplittävät lahkeita, hipiää raikasti yläilmoista satanut pikkuruisten pisaroiden meri niin aamulla kuin töistä palatessa.

Lumi ansaitsisi uuden valkopesun, eikä tätä sulatuspelleilyä. Loskahiekka ei näytä ollenkaan mukavalta tienposkessa, läheiset peltolämpäreet paljastavat jo multakynnöksiä. Kohta ovat entistä enemmän tarpeen kaamosvalot, ent. jouluvalot, jos musta leviää.

Tämän päivän kävelyt = töihin, kotiin, iltalenkki Harjulle. Viikonloppuisten lenkkien jälkeen oli parasta himmentää, sillä tuossa liukkaudessa tuli kolmasti mieleen, että näinköhän tästä tulee poskituntuma kanveesiin. Rantapolun laitaa piti luistella liki ojan kautta, kävelytiet olivat pääosin hyvin hiekoitettuja tai osin sulia, mutta Norssin vieressä oli loistava luisto. Siksi kurvasin ylös Harjulle sohjopolkua, joka sitten muuttui jäiseksi...mutta selvisin.

Vesilinnan Luontomuseon ikkunassa on vielä joulutunnelma. Jeesus-lapsen unta vartioivat varis, puput ja muut pehmoeläimet. Jokohan huomenna Nuutinpäivänä päättyy sen ikkunan joulu?

Kommentit

  1. Toisaalta keksin tänään yhden hyvän puolen vesisateelle: ei ollut läheskään niin liukasta kuin pari päivää sitten, kun sade oli sulattanut jäät kadulta...

    VastaaPoista
  2. Totta töriset. Eilen oli uhkaavaa. Ollapa minulla sinun positiivisuutesi ;-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit