Parkkeja

Vesisade muuttui armollisesti rännäksi, sitten lumisateeksi, ennen kuin läksin tekemään jälkiä maahan. Kirjaston suunnalta tuli muutamia selvästi kirjaostoksilla olleita. Sofi Oksanen oli tupakalla sivuovella esiintymisensä jälkeen, hänelle piti seuraa Päijänne-antikvariaatin omistaja. Pujahdin Vanhan kirjan talven pienimuotoiseen tungokseen hetkeksi. Koska ostosmuovikassia ei ole kiva raahata kävelyllä, tyydyin suuntaamaan vain teelle Ruusupuiston kupeeseen.

"Ihanaa, asiakas!" huudahdettiin tiskin takaa, kun kävin Aalto-museoon. Keski-Suomen museonkaan edessä ei ollut kuin muutamia jalanjälkiä. Kapusin portaat ylös luumupuiden välistä. Keski-Suomen museon sivuovella ei ollut tavanomaista polkupyörää parkissa, vaan ovenkahvaan oli kettingillä kahlittu potkuri! Liekö työntekijä liikkeellä potkutellen? Jatkoin matkaa kampukselle Ilokiven editse. Ilokiven yläpuolella on näemmä nykyään ihan merkitty pyöräparkki, entisen oudossa paikassa sijainneen terassin paikalla. Pitääkin seurata keväällä, roudaako joku oikeasti fillarinsa tuohon hassuun paikkaan, joka ei ole minkään vilkkaan sisäänkäynnin vieressä. Käännyin mäellä ennen päärakennusta vasemmalle, etsin Moirislammelle menevän polun pään ja kuljin hetken hiljaisessa, lähes luonnontilaisessa puistossa. Ehdin havaita edessä puusta laskeutuneen lumiryöpyn, jonka ilmeisesti liikkeelle yläoksistosta lähtenyt lintu aiheutti, enkä saanut märkää naamalleni. Lumi on tänään painavampaa kuin eilen.

Kommentit

  1. mukavaa, että olet parantunut ja kävelet taasen tutuissa maisemissa!

    VastaaPoista
  2. Olimme mahdollisesti samaan aikaan Vanhan kirjan talvessa. Katseeni oli kuitenkin naulittu kirjoihin...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit