Lontoo: Idän jalokivet


Lontoo on loistava kävelykaupunki, josta löytyy kansoitettujen katujen vaihtoehdoiksi myös leppoisia opastettuja kävelyretkiä.

Viime torstainen Jewels of the East alkoi Mile Endin maanalaisen aseman luota, missä Steve Thomas odotteli opastettavia. Mikä kätevintä, ei kävelylle tarvinnut ilmoittautua etukäteen, sen kun meni paikalle ajoissa. Kävelyopastuksen hinta on 5 puntaa/hlö ja Steve antaa tuoton hyväntekeväisyyteen, mm. syöpätutkimukseen.

Vilkasliikenteiseltä kadulta Steve ohjasi pienen ryhmämme ihailemaan eheänä säilynyttä Yrjöjen aikaista arkkitehtuuria edustavaa Tredegar Squarea. 1830-40-luvuilla talot rakennutti hiilikaivoksilla rikastunut Charles Morgan, sittemmin Sir Tredegar. Sieltä jatkoimme edelleen kohti kanava-aluetta, Idän pikku-Venetsiaa. Suffragetit olivat aktiivisia East Endin alueella ja Sylvia Pankhurst perusti sinne lelutehtaan auttaakseen työttömiksi jääneitä naisia sekä lasten päivähoitopaikan. Läheinen asetehtaan naapurissa sijainnut "Gunmakers Arms"-pubi sai uuden lempinimen "The Mothers' Arms", koska 1915 Pankhurst valtasi sen palvelemaan mm. lasten päivähoitopaikkana.

Mile Endin läpi on kulkenut vanha roomalainen tie, Roman Road, jonka paikkeilla sijaitsevat liikeet ovat kaikki Roman jotakin; kynsihoitola Roman Nails, kiinalainen ravintola Roman Empire ja kiinteistövälittäjä Roman Properties...ja ostoksia voi tietenkin tehdä Roman Road Marketilla.

Victorian puistoa reunustaa etelässä Hertford Union Canal, jonka varrella kulkee kävelijöiden ja lenkkeilijöiden rauhallinen reitti. Jostain kumman syystä onnekkaat kanavan varren taloissa asujat eivät näy pitävän edes pikkuruisia veneitä rannassaan! Parin norjalaisen kävelijän kanssa ihmettelimme tätä oppaalle, outoa porukkaa! Vuonna 1845 avattu Victorian puisto on Britannian ensimmäinen julkiseksi perustettu puisto, jonka tarkoituksena oli tarjota virkistysmahdollisuus etenkin työläisille. Puutarhat ruusutarhoineen olivat vasta heräämäisillään; ensimmäiset esikot, krookukset ja narsissit kukkivat. Puiston veden äärellä sijaitseva kahvila tarjoaa luomuherkkuja, niin maukkaita leivonnaisia kuin lounastakin. Toiveikas Steve ei onnistunut bongaamaan alueella usein päivystävää haikaraa.

Regent's Canalin varressa on myös ympärivuotisten asukkaiden vanhoja asuntolaivoja. Lontoon keskustasta olisi mahdollisuus veneillä aina Pohjois-Englantiin saakka - jos vain on alus ja muutama viikko aikaa. Yhdellä sululla on kanavanvartijan mökin lisäksi vielä vanha talli (nyt siellä iski kalastajaporukka korttia!), jossa sulkuporteilla työskennelleet hevoset majailivat. Vedenpinta päilyi nyt tyynenä, vain yksi vene oli liikenteessä. Mikä yllätys olikaan nähdä pian modernia arkkitehtuuria ja kuparipinnoitettuja ulkoseiniä - Queen Mary's Collegen opiskelija-asuntoloita aivan kanavan varressa! Opiskelijoilla on parhaimmillaan hulppeat näkymät Lontoon uusimaan puistoon, Mile End Parkiin ja sen ekologiseen puutarhaan.

Retki opastuksineen oli hieno kokemus; tuonne ei olisi omin päin hoksannut lähteä eikä opaskirjojen tavaaminen korvaa oikeaa ihmistä, joka tietää asioista ja jolta voi kysyäkin. Reilu 2,5 tunnin kävelyretki päättyi lähtöpaikkaan Mile Endin metrolle. Sieltä olisi voinut jatkaa vielä reilun mailin mittaisen patikan verran Thamesille...

Kommentit

  1. Onneksi huomasin klikata valokuvan auki! Mikä ihana vesi ja valo! Kevät!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit