Teetä

Vain pieni teekävely, mutta kuitenkin. Jos ja kun Helsingin rautatieaseman-Forumin-Stockan-Espan humussa alkaa maalaista kaupungissa ahdistaa, kannattaa astua sivummalle. Vaikka siitä Stockan kulmalta ylös hieman, öh, alamittaista kävelykadun pätkää eli Kalevankadulle. Siinä voi hengähtää hetken tutkailemalla ravintola Kosmoksen hauskoja veistoksia kadun puolella. Ei enää vain Miina Äkkijyrkän hauskaa peltitölkkilehmää ravintolan ikkunassa, vaan mm. metallinen jättipyrstö uppoamassa kadun pintaan, otuksen (kala? matelija?) pää kohoamassa kiveyksestä...

Kun on tullut veistoksista hyvälle tuulelle, voi kääntyä seuraavasta kulmasta oikealle Yrjönkadulle, kuikuilla hotelli Tornia ja toisen mutkan jälkeen ollaan jo Eerikinkadulla. Sitten vielä Annankadun yli, ja pian Eerikinkadun vasemmalla puolella, pikku antiikkiliikkeen jälkeen on nro 12:ssa keidas, Théhuone.

Huumaava, hedelmäisen vivahteikas teen tuoksu tervehtii kävijää ja on vain mukavaa odotella vuoroaan, ihastellen samalla kauniita teeastioita ja purnukoita sekä miettien, mitä teetä ostaisin tällä kertaa kotiin. Oolong-teelaatujakin on useampia ja pitää vain kestää, että nuhanenä ei pysty havainnoimaan kaikkea. Haistelen silti avattuja teelehtipusseja ja yritän pähkiä, kokeilenko jotain uutta vai taasko Jade Ding-dongia? Päädyn kokeilemaan uusia makuja.

Café Amosissa maksan teestä, mutta otan pelkkää kuumaa vettä (lipton-pussit houkuttavat tavallistakin vähemmän!) ja kaivan salaa teetä repustani, ripottelen mykeröitä kuumaan veteen ja odotan juoman hautumista. Kiireet unohtuvat.

Kommentit

Suositut tekstit