Vuoksen vartta


Jyväskylässä olisi saanut aamusella tarpoa useamman sentin paksuisessa, puhtaassa ja lumiukon tekoon täydellisessä uudessa lumessa. Imatralla kävelytiet ovat keväisesti lähes kuivia ja paljaita, lenkkarikelpoisia.

Vastaan pyöräili kiikarikaulainen mies. Hidastin matkaani siinä kohdassa, missä hän oli pysähtynyt pitkällä suoralla. Kevään ensimmäinen koskelo räpylöi Vuoksessa, seuranaan valkomusta siivekäs, jota en tunnistanut. Vaan äsken löysin edustavan kuvan (by Seppo Harmala) molemmista - sattui olemaan isokoskelopariskunta. Eikä tukkakoskelo ja joku erilajikkeinen, kuten ensin arvelin.

Vain muutama lenkkeilijä liikkeellä, autojakin harvakseltaan. Pitkäperjantain rauhaa. Valtionhotelli pilkotti Imatrankosken uoman takana, käännyin takaisin Vuoksenniskan suuntaan, mutta nyt Mansikkalan puoleista rantaa. Yksittäisiä jäälauttoja lipui pitkin tummaa vettä. Urheiluhallin takana, kalastuspuistossa oli vielä muutama iltapilkkijä. Avovettä heillä jo kummallakin puolella...
Sienimäen pieni ortodoksikirkko näytti ohikulkiessa hiljaiselta, mutta se oli jotenkin täynnä odotusta, pääsiäisen aitoa tuntua. Vuoden tärkein kirkkopyhä on juuri nyt.

Kommentit

Suositut tekstit