St-Jean-Cap-Ferrat


Mitäpä jos kävelisin meren rantaa, mutta en leveää rantabulevardia, vaan myös kapoisia teitä ja mutkittelevia kivipolkuja pitkin, suurimman osan aikaa poissa liikenteen hälystä? Siinä tapauksessa on tehtävä lyhyt eli yhdeksän minuutin paikallisjunamatka Nizzasta Beaulieu-sur-Meriin (vapaa käännös: kaunis-paikka-meren-rannalla) ja suunnata rautatieasemalta kohti St-Jeanin kylän satamaa, josta merenrantapolku alkaa.

Jo satamaan saapuminen asema suunnasta viehättää: taideteokset reunustavat puistokaistaletta mastomeren yläpuolella. Satamassa reitin alussa on myös merenelävien myyntikoju (avoinna aamupäivisin), mutta pääosin tämä sentier littoral (rannikkopolku) kulkee onnekkaiden ranta-asuintalojen tai luonnonvaraisen rannan vieritse. Reitti on merkitty siellä täällä opastetolpin tai -merkein, jos tie haarautuu. Opastetolppa on esimerkiksi David Nivenin aukiolla (kuka muistaa esimerkiksi alkuperäiset Vaaleanpunainen pantteri -elokuvat?), jonka läpi polku kulkee.

Aallot roiskauttavat kohisten isoja pärskeitä rantakallioihin, kovimmillaan jopa polulle asti tänä tuulisena huhtikuisena päivänä, jona olen liikkeellä. Ääni on kuitenkin rauhoittava. Kontrasti tämän kävelyreitin ja auringonottorantojen sekä vilkkaasti liikennöityjen katujen välillä on valtava, sillä välillä olen polulla aivan yksin. Sitten vastaan astelee vapaapäivää viettävä perhe tai koiranulkoiluttaja tai näen kirjaa lukevan miehen istuvan rosoisella kalliolla auringonpaisteessa. Pian pysähdyn minäkin katselemaan yksinäistä purjevenettä aallokossa ja kuuntelemaan valkoisten kuohujen kohinaa. Côte d'Azur, azuurinsininen rannikko.

Cap Ferrat'n kärjessä kohoaa majakka (phare), jonka luona voi kavuta rappusia vielä ylemmäs rannikkonäkymiä ihailemaan. Sen jälkeen onkin jo paluumatkan aika pitkin pensaiden ja kukkien reunustamaa polkua, nyt niemen länsirantaa pitkin. Lahdenpohjukassa on parkissa sukeltajien alus, josta räpyläjalat polskivat jatkamaan harjoituksiaan kirkkaassa vedessä. Siellä täällä kallioilla näkyy yksittäisiä kalastajia onkivapoineen.

Rantakierros päättyy Passablen uimarannalle, josta nousen ylös kiviportaita autotien laitaan ja löydän kartan avulla Beaulieun suuntaan vievälle kävelytielle. Ilmeisesti kävelijän on ajateltu suuntaavan tutustumaan myös mäen päällä ylvästelevään Villa Ephrussi de Rothschildiin ja sen puistoon, koska opasteet heikkenevät hetkeksi. Itse jätin tämän belle époque-palatsin väliin, koska olin liikkeellä sen verran myöhään.

Rantareittiä pitkin on mahdollista kiertää samalla sekä St-Hospicen niemi että Cape Ferrat tai tyytyä jompaankumpaan. Koko kierros, aloituspaikasta riippuen, vie helposti useamman tunnin eväs- ja maisemataukoineen. Kuljin itse kepeissä kangastossuissa, mutta lenkkarit ovat järkevämpi jalkinevalinta usein karheankiviselle polulle. Maisemat palkitsevat ehdottomasti vaivan.

* Takauma 2 Ranskan reissulta.

Kommentit

Suositut tekstit