Enkeli


Mattilanniemen kävelysillan ylitettyäni sen huomasin: Rantaraitin lähes jokaisessa valaisimessa roikkuu jääpuikkoja. Miksei ihan jokaisessa? Ovatko wannabe-koripalloilijat ponnistaneet pudottamaan osan, ihanko ovat luonnostaan jääneet joihinkin valaisimiin puikot syntymättä tai itsestään tipahtaneet? Kaikkea sitä ihminen miettiikin.

Erehdyin kulkemaan sauvakävelijän jäljessä. Tik-tok, tik-tok, nakuttivat sauvat kovaan lumipintaan ja kävelin peesissä nopeammin kuin oli ollut ajatus. Onneksi edelläkävijä kääntyi Ainolan luona oikealle.

Jyväsjärven jäätä ylitti polkuja pitkin useampikin kävelijä, vaikka viime päivinä lehdissä on mouruttu ikävästä teräsjää-vesipatja-lumikerros -yhdistelmästä, joka estää niin latukoneita kuin retkiluisteluratojen tekijöitä ja harmittaa jääliikkujia. Pohdin itsekin hetken, ylitänkö järven jäätä pitkin vai en, mutta meluisa Kuokkalan silta ei houkuttanut. Lutakkoon kulkeva polku oli onneksi vielä kova, eikä jalanjälkien alla näkynyt mustaa.

Puolivälissä polkua oli pysähtynyt enkeli lumeen.

Kommentit

Suositut tekstit