Iltamärkää

Nisulan montun yllä leijuu sankka usvapilvi. Tekojää yrittää taistella vesi- ja räntäsadetta vastaan. Lompsuttelen kumisaappaissa asvalttia, jonka päältä epätasainen, liukkaudesta hiljalleen hiipuva jää tuntuu jo luopuneen toivosta; kohta on taas jalan alla tutun karhea katu, jota on helppo kulkea.

Autot roiskuttavat Nisulankadun kuluneista urista vettä kävelytien suuntaan. Heijastimesta on jo hyötyä, kun mielin kadun yli. Auto pysähtyy. Hyrisevän suojakuvun sisällä, lämpimällä penkillä tohtinee hetken odottaakin, että kävelijä siirtyy toiseen kohtaan sadepilven alla.

Harjun mäntyjen suojaamalla väylällä on askellettava tarkemmin, sillä sulaminen ei ole siellä edennyt niin pitkälle kuin aidoilla avopaikoilla. Kävelypolku on levinnyt yhä leveämmäksi, kun kulkijat ovat etsineet turvallista jalansijaa. Onneksi Harjua ei ole suljettu Ei talvikunnossapitoa -kylteillä ja kettingeillä, vaikka täällä ei voikaan kulkea rivakasti sileäpohjaisissa tossuissa liukkaalla kelillä. Pyyhkäisen naamaltani pisaroita. Tällä iltakävelyllä ei ainakaan ole kuivaa.

Kommentit

Suositut tekstit