Vessareissu


Riennän Väinön- ja Hannikaisenkadun kulmaukseen Galleria Harmoniaan kaupungin poikki kohtuullisen rivakasti, mutta en ennätä sinne virallisella avajaiskellonlyömällä eli puoli viideltä. Astun kadulta kivitaloon, jonka toisen kerroksen galleriaan johtavia jykeviä portaita vartioi arvatenkin grafiikan teosta eläkkeelle jo jäänyt prässi.
Taidevessan avajaistapahtuma on kuitenkin edelleen menossa. Taidegraafikko Jonna Jantunen on lähestynyt wc-projektia kierrätysperiaatteella; esimerkiksi gallerian vintiltä löytyneet kehykset ovat saaneet pirteät väripinnat sisälleen (ei taideteoksia, etteivät ne veisi huomiota gallerian taiteelta, sanotaan City-lehdessä). Kehystykset ovat kuin mosaiikkilaattoja elämää nähneen kellarin seinän pinnalla. Vaikka siis ollaankin toisessa kerroksessa.

Vessan lattiaa koristaa iloinen raidallinen räsymatto. Peilipintoja ei ole sijoitettu lasten korkeudelle, vaan ylemmäs; yhtä pientä pyöreää peiliä voi kuitenkin kääntää näyttämään myös lyhytkasvuisemman toilettivieraan naamaa. Vieraskirjassa ei ole vielä montaa nimeä, sillä avajaisvieraat (vapaa pääsy) rupattelevat gallerian puolella ja napostelevat avajaistarjoilun Herkullisia eritteitä - esimerkiksi kellervää tai sinervää nestettä yskänlääkemitoista ja jännittäviä pikkupaloja lautaselta. Jäniksenpapanan kokoisessa tummassa, pehmeässä nokareessa maistuu mokka.
Galleriassa voi tutustua wc:n lisäksi myös Barbara Putnamin mustavalkoisia puupiirroksia ja värikkäämpiä tekstiilitöitä esittelevään näyttelyyn. Amerikkalaisen taiteilijan työt ovat kyllä aika huimia. Niitä kannattaa katsoa sekä läheltä että kaukaa. Yksi tilkkutyö on kuin pikseleitä, noin kauempaa katsottuna.
Itse galleria on symppis. Täältä saisi ostaa mukaankin taidetta, esimerkiksi eri taiteilijoiden grafiikkaa ja taidekortteja. Rakennuksen viehättävät yksityiskohdat, kuten vihreät kakluunit ja erityisesti kaari-ikkunat tuovat oman fiiliksensä tilaan. Ulkopuolella pysähdyn vielä lähtiessäni katsomaan muuten vaalean rakennuksen ikkunoiden ja pääoven tyylikkäitä punatiilirajauksia.

Kommentit

  1. Hei,sinä kävit tuolla. Itse en päässyt paikalle, mutta kiva lukea ajatuksia illasta. Vähintäänkin erikoisen kuuloinen näyttely :P Rakennus on kyllä yksi Jyväskylän lempparirakennuksista :)

    VastaaPoista
  2. Tuossa rakennuksessa oli 25 vuotta sitten kaupungin keramiikkapaja, sinne sai kuka tahansa varata savityöaikaa ja muovailla ja polttaa tekosensa. Oi noita aikoja.

    VastaaPoista
  3. Onpa onni että Valio ei ehtinyt/saanut purkaa omistuksessaan ollutta Halosen taloa 1970-luvun lopulla, vaan se säästyi ja pääsi kulttuurikäyttöön. Hauskaa, että pajalle on päässyt joskus jopa savitöihin! Nyt talon välineistöä pääsee käyttämään jos uskaltautuu grafiikan kurssille tai liittyy Luovan valokuvaksen keskuksen (http://www.ccp.fi/) jäseneksi, jolloin saa käyttää esim. pimiötä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi