Kankaan tehtaalla

Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan (1872-2010) alueella on viimeinkin odotettu avointen ovien päivä, jolloin portista pääsee astelemaan alueelle myös tavallinen kaupunkilainen ilman kulkulupaa. Puna-keltaiset muovinauhat rajaavat alueen, jolla saa tallustella katsomassa osaa ulkoalueista ja rakennuksista. 
Sisäänkäynti alueelle on Kympinkadun puolelta eli Minimanin taakse piiloutuneen Kankaan tehtaan vanhan paloaseman portin kautta. Punatiilisen paloaseman uumenissa esitellään kuvin ja sanoin tehdasaluetta ja siellä voi myös kertoa omia muistojaan Kankaasta.
Seuraan sateessa ripotellen kävelevien ihmisryhmien jälkiä ja kuljen sinisen yhdyskäytävän alitse isojen tehdasrakennusten taakse, missä avautuu sisäpiha, jolta näkyy lisää rakennuksia, osin vanhempaa rakennuskantaa. Pihalla on myös vedenpuhdistusallas, jossa käsitelty vesi päästettiin virtaamaan Tourujokeen puhdistuksen jälkeen. Ennen 1970-lukua jätevesiä ei ennen jokeen laskemista juurikaan puhdistettu.

Sivuovesta pääsee sisälle lukuisin pieniruutuisin ikkunoin varustettuun autioon halliin, joka on kyltin mukaan viimeistelyalue (ja sai 1990-luvulla lisänimen Raatteentie). Muutama lavallinen paperia odottelee seinän vieressä sovittua pääsyä päiväkodin piirustuspaperiksi.
Seuraavaksi astun avarampaan tilaan, josta on purettu ja vastikään lähetetty konteissa kohti Kiinaa paperikone PK 2 - lattiassa on ammottava aukko alakertaan ja aukon vieressä mustavalkoinen valokuvasuurennos Kankaan tehdasalueesta silloin ennen. Toinen paperikone, PK 4 eli "Anna" odottaa vielä uutta kotia toisessa tehdashallissa.
Hallin toisessa päässä seinää koristaa värikäs seinämaalaus. Näinköhän se jää jäljelle, kun alue saa uuden ilmeen ja uutta elämää? Entä miten käy näiden rakennusten, onko tämä halli tarpeeksi vanha ja hieno jäädäkseen paikalleen? Pergamenttihallin historia ulottuu vuoteen 1895, jolloin täällä alettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa valmistaa voipaperia. Toisen maailmansodan aikana sitä tehtiin jopa lumpusta, mutta 1991 pergamentin valmistus täällä päättyi, kun itänaapurissa kysyntä tyrehtyi.
Siirryn takaisin ulos ja kävelen PK kakkoselta Tourujoen rännin / uoman viereen, missä punakeltaiset teipit estävät kulun ex-lämpövoimalalle ja  sen takaa tehtaan ympäri menevälle reitille. Täällä on selvästi vanhempia tiilirakennuksia, joille voisi ankarien korjausten jälkeen kuvitella uutta, mielenkiintoista elämää... Lämpövoimalan uljas, kauas näkyvä punatiilinen piippu (1936) ei ole enää käytössä, mutta ehkä se säästyy purkamiselta. Pihalla kukkivat eriväriset ruusut ja syreenit ja kauniin tammen varjossa olisi mukava istua lueskelemassa. Saa nähdä, miten ja milloin Jyväskylän Kangas herää uuteen kukoistukseen.

Kommentit

Suositut tekstit