Kevättuokio Tampereella

Satun kävelemään Tampereella tuomiokirkon taakse, missä on viehättäviä vanhoja kivi- sekä puutaloja. Olen aiemminkin käynyt mahtavasti nimetyllä Sukkavartaankadulla, mutta vain kylmällä talvisäällä. En silloin sattunut kulkemaan näiden pirtsakoiden puuporttien ohitse, joita koristavat keltaiset pylpyrät. Näinkin kauniisti voi kätkeä käynnin roskiksille.
Keltaisessa puutalossa, Sukkavartaankatu 7, taitaa asustaa ajattelevaista väkeä, koska myöskään rakennuksen kivijalan neliskanttisia aukkoja eivät peitä mitäänsanomattomat suojukset, vaan jokaista luukkua koristaa tyylikkäästi talon numero. Kerrassaan mainio oivallus!
Seuraava upea puurakennus samalla kadulla on jugendhenkinen Pirkonhovi, mistä tulee toisaalta mieleen myös kirkko. Tiirailen yläkerran ikkunoihin, joiden takaa erotan kangaspuita.
Juhannuskylän alueen rakennuksissa riittää yksityiskohtia.Viereisellä kadulla pysähdyn valkoisen, sisäänkäyntien kohdalta siniharmaalla koristellun talon luona - yksinkertaiset ornamentit tekevät paljon. Kosketan seinäpintaa ja hämmästyn. Rakennus on jostain kumman syystä päällystetty valkoisella seinäpellillä, vaikka näyttääkin kauempaa katsottuna puuverhoillulta.
Jatkan matkaa kohti Satakunnankatua ja Tammerkoskea. Kansallisromanttinen, punatorninen tuomiokirkko on niin uljas sinitaivaan alla.
Tammerkosken toisella puolella Finlaysonin alue ei juuri nyt kutkuta, vaan ylitän Satakunnankadun päästäkseni Frenckellin aukiolle. Kirkkaankeltaisten SOLin mainostarrojen keskeltä voi juuri ja juuri erottaa palasen historiaa: Tekstiilitalon (1958, Mikko Tähtinen) paikalla aiemmin sijainneessa puutalossa oli reliefiin kuvatun presidentti J.K. Paasikiven lapsuudenkoti.
Avaran Frenckellin aukion laidassa vaaleanpunaisena kukkivat puut tekevät päivästä vielä kauniimman ja ennen kaikkea keväisen. Hetken verran pilvien takana piileskellyt aurinkokin tulee taas esiin.
Lähden palaamaan takaisin kohti rautatieasemaa. Tammerkosken voi tietenkin ylittää monesta paikasta, mutta Frenckellin paperitehtaan taitse virran kosken ylittävä kävelysilta on aina hyvä vaihtoehto. Lemmenlukkojen määrä sillalla näyttää kasvavan koko ajan...

Kommentit

  1. Lemmenlukoista osan on äskettäin poistanut voimapihdeillä anonyymi pirkanmaalainen taiteilijaryhmä, niistä on tullut/tulossa osa uutta taideteosta. http://bit.ly/KLZahi

    Hyvä vai huono juttu? Jos olisin itse vienyt lemmenlukon Patosillalle, harmittaisi kyllä, jos se olisi poissa. Tuntuisi nimittäin kivalta voida käydä paikalla uudelleen ja nähdä se oma lukkonsa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit