Naisten Pankin kulttuurikävelyllä

Naisten Pankin kävelytempaus sunnuntaina 9.9. 2012 kehottaa liikkeelle hyvän asian puolesta: kävelemään naiselle ammatin. Jyväskylässä syyspäivän hyväntekeväisyyskävelylle lähtee 29 kävelijää, mistä kertyy samalle määrälle naisia kehitysmaassa 25 euron ammattilahja kullekin. Ei hassumpaa.

Mukana ovat myös kaksi työpanoksensa lahjoittavaa opasta, Pirkko Veijo ja Asta Häkkinen. Kookas ryhmä jakautuu kahtia, jonka jälkeen lähdemme liikkeelle, vaikuttajanaisten jalanjäljille.
Lounaispuiston kohdalla oppaamme kertoo puiston eri patsaista, joista P.J. Hannikaisen patsas on syntynyt kuvanveistäjä Nina Sailon kätten työnä, Alpo-puolison ennen kuolemaansa tekemän veistoksen pohjalta. Itse Hannikaisen puoliso Alli taasen perusti Jyväskylään naiskuoro Vaput, jolla on takanaan yli satavuotias taival. Puiston kulmassa on myös aiemmin sijainnut kahvila, josta sai omistajattaren lehti-ilmoitusten mukaan lähinnä viattomia virvokkeita...
Entisen viljamakasiinin, kirjaston ja Suomen käsityön museon, eli nykyisen Jyväskylän yliopiston Rehtoraatin kohdalla muistelemme mm. kirjailija Ain' Elisabet Pennasta, jolla oli suhde kirjastossa työskennelleen kirjailija Juhani Siljon kanssa. Rakennuksessa vaikuttaneita voimanaisia on myös vastikään yliopiston rehtorin virasta eläkkeelle jäänyt Aino Sallinen, joka valittiin yliopiston rehtoriksi ensimmäisenä naisena Suomessa.
Seminaarinkadulla piti talvisin majaansa myös tehtaanjohtaja, kauppaneuvoksetar Hanna Parviainen, joka vallitsi tämän rakennuksen toista päätyä. Parviainen tuki tyttöjen harrastustoimintaa avustamalla Jyväskylään perustettua Reippaat Tytöt-partiolippukuntaa.
Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn teki alkuperäiset suunnitelmat nykyiseen Kirjailijataloon, jota kuitenkin myöhemmin modernisoitiin. Toisaalta, Lönn puolestaan modernisoi aiemmin näkemämme Rehtoraatin viljamakasiinista kirjastokäyttöön...
Seuraavaksi käännymme Seminaarinkadulta Hämeenkadulle, jonka varrella on Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnittelema talo. Talon nykyinen omistaja Kauko Sorjonen yllättää iloisesti ja kutsuu ryhmämme pihaan saakka, jotta näemme myös Wivi Lönnin patsaan pihalla. Talvipuutarhan avonaisesta ikkunasta pilkottavat komeat violetinpunervat kukat ja kysäisen isännältä, mikä siellä niin upeasti kukkii. Hän vastaa: ihmeköynnös.
Lähdemme kauniisti hoidetusta pihasta köynnösten koristaman käytävää ja sivuporttia kohti, kun ovi avautuu ja vuorossa on seuraava yllätys. Isäntä toivottaa meidät tervetulleiksi pikku visiitille talvipuutarhaan!
Ihmeköynnös onkin aivan käsittämättömän hienossa kukassa. Talvipuutarha tarjoaa tälle kaunottarelle loistavat suojaisat olosuhteet. Tällaista kukkaloistoa ei näillä leveysasteilla usein voi nähdä.
Kiitämme lämpimästi Kauko Sorjosta tästä yllätysvisiitistä. Jo tällainen pikku piipahdus huolella hoidetun kulttuuritalon sisäpuolelle lämmittää. Mietin, että jos pohjakerroksen käytävällä on viehkoja taideteoksia ja käytävän seinät ovat näin kauniisti marmoroituja, millaista mahtaakaan olla muualla talossa.
Kiitokset myös Wivi Lönnille, joka asusti täällä 1911-1918. Onneksi Lönnin veli Ville houkutteli sisarensa tänne ja Wivi ehti suunnitella Jyväskyläänkin useita rakennuksia.
Ohitamme Juomatehtaan kiinteistön - siellä Wivi Lönnin veli toimi kasöörinä - ja saavumme Lounaispuiston alapuolelle, mistä pujahdamme lavalle. Asta jakaa ryhmäläisille Keski-Suomen kotiseutulaulun sanat (puistossa on myös laulun sanoittaneen Martti Korpilahden patsas) ja kohta kajahtaa kävelijöiden laulu harvalukuiselle yleisölle. Neljän nuoren miehen porukka kiittää kohteliaasti esityksestä, kun poistumme lavalta...
Astelemme Cygnaeuksen puiston ohitse hetkeksi alas 30.9.2012 avajaisiaan viettävälle Toivolan vanhalle pihalle, jossa vielä tehdään pihatöitä. Muutama yrittäjä on jo ehtinyt aloittaa toimintansa kunnostetuissa vanhoissa puutaloissa. Täällä toimivat jo mm. lankakauppa Titityy ja vaatehtimo Wishwear.
Sitten nousemme ylämäkeen takaisin Vapaudenkadulle. Jyväskylän seurakunnan omistamassa Vanhassa pappilassa on kokoontunut myös Jyväskylän Naisten Pankin lukupiiri, jonka yhteydessä osallistujat keräävät varoja kaivoa varten.
Matka jatkuu Kirkkopuistoon, jonka viereisessä Kaupunginteatterissa ylläpitävät teatteripalveluita Minnat - ja Teatteriminnojen yhdistyksen nimi tietenkin kunnioittaa Jyväskylän seminaarissa opiskelleen Minna Canthin elämäntyötä.
Minna Canth katsookin sopivasti puistosta suoraan teatterille. Minna joutui jättämään seminaarin kesken avioiduttuaan lehtori Canthin kanssa. Minna aloitti kirjoittamisen jo Jyväskylässä, mutta varsinaisesti Minnan julkaisutoiminta alkoi vasta kun hän oli jäänyt leskeksi ja muuttanut lapsikatraineen Kuopioon.
Vaikuttajanaisten merkeissä tehty mielenkiintoinen kulttuurikävely päättyy Jyväskylän taidemuseolle, missä saamme kävelyn päätteeksi nauttia teetä, kahvia ja suussasulavia kurpitsa- ja suklaakakkuja. Samalla on tilaisuus virkata vihreää eli ahertaa edes muutama kerros pylväitä vihreistä kuteista lappuseen, josta tulee osa 21.9. paljastettavaa taideteosta. Kiitokset Naisten pankille!

Kävely voi tehdä hyvää monella tavalla.

Kommentit

Suositut tekstit