Tuomiojärven rantalunta

Lauantaiaamu valkenee kirkkaana kuin kevättalvella. Vain lunta ja jäätä on vähemmän, eihän Tuomiojärvi ole edes vielä jäässä.
Muutaman sentin lumipeite peittää Kortesuon rannassa olevaa pientä maiseman (tai lintujen) katseluun sopivaa lavaa. Aamukävelijöitä on ollut jo liikkeellä, mutta hanskakädet eivät ole vielä ehtineet pyyhkäistä kaiteelta höttöistä lumikerrosta pois. Eerolanlahti on lähes autio linnuista.
Talvi ei koskaan tule yllättäen. On kuitenkin aina yhtä hämmästyttävää, miten äkkiä yön yli valkoiseksi muuttuneeseen maisemaan tottuu. Pieni lumitilkku on takertunut koivunrunkoon. Pelkääkö se sulavansa lokakuun auringossa?
Eerolanlahden jääriitteestä kurkottaa taivasta kohti lukematon määrä järvikortetta, joka taitaa olla Kortesuon alueen nimikkokasvi.
Lähempänä rantaa rantakasvillisuus on kaikkea muuta kuin tömäkästi pystyssä. On aivan kuin tuijottaisin valtavaa määrää sotkuun menneitä lankavyyhtejä. Onneksi tätä iloista sekamelskaa ei tarvitse selvittää.
Oksaan yksin roikkumaan jäänyt kellanruskea pajunlehti on onnistunut pyydystämään pienen nokareen lunta. Kuinkahan kauan lehdykkä jaksaa kannatella lumikuormaansa?
Hyvää ja kaunista huomenta, Jyväskylä!

Kommentit

  1. Nyt tuntuvat taas kaukaisilta nämäkin kirkkaat lumiset tunnelmat. Märkyys, pimeys ja liukkaus ovat niin läpitunkevia.

    VastaaPoista
  2. Kieltämättä. Talvi kävi vasta moikkaamassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit