Katutaidekävely Bristolissa: Stoke's Croft

Opastettu kävelykierros Bristolin katutaiteen maailmaan jatkuu Nelson Streetiltä kohti Stoke's Croftia. Stoke's Croft on paitsi kadun nimi, myös epävirallinen nimi sitä ympäröivälle alueelle, joka on todellinen kulttuurikortteli.
Lyhyt kävelymatka alikulkutunnelien ja niissä olevien teosten kautta antaa jo osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Vaikka minkälaisia teoksia eri tyyleillä!
For the Love of Dub! (tekijät: Uri Green ja Kiarash Darafshi). Tapahtuman mainoksen voi tehdä näinkin hienosti ja kookkaana, rakennustyömaan aitaan.  Kävelykierroksen opas John National toteaa, että töiden päälle maalataan usein uusi; se miten kauan kukin teos saa olla paikallaan koskematta, on aivan kiinni siitä, minkä verran taideteoksesta pidetään.
Puhelinpuoti on myös valinnut tavanomaisesta poikkeavan ja huomattavasti mielenkiintoisemman tavan koristella rakennuksensa julkisivun. Juu, kyllä seinästä löytyy myös vihainen lintu...
Klassisemman taiteen ystävä voi riemastua (tai järkyttyä) kävellessään ylös Hill Grove Streetiä. Tässä MM13:n kunnianosoituksen kohteena on japanilaisen Katsushika Hokusain suurta aaltoa kuvaava teos, joka on saanut seinässä punaisen sävyn; Phlegm lisäsi aallon päälle omat mustavalkohahmonsa. Sähkökaapeissa on paste-upeja, jotka on liisteröity paikalleen. Aina ei ole pakko maalata työtä suoraan seinään.
Toki maalaukset ovat huikeimmillaan kun ne täyttävät kokonaisen seinäpinnan eikä vain sähkökaappeja! PRSC Outdoor Gallery (People's Republic of Stokes Croft) muistuttaa seuraavaksi monen metrin pituisella, kymmenien mustavalkokuvien kollaasilla, että emme peri maapalloa vanhemmiltamme, vaan lainaamme sen lapsiltamme.
Maalausten tulva sen kun jatkuu; niitä on todella kaikkialla Stokes Croftin alueella. Suurikokoinen, kaari-ikkunainen entinen teollisuusrakennus odottaa uutta elämää; sitä odotellessa ikkuna-aukkoja peittäviin levyihin on ilmestynyt erilaisia taideteoksia.
Jotkut seinien maalauksista ovat selvästi tilausteoksia, kuten tämä tyylikäs leijonaherra, jonka on tehnyt Lucas.
Osa maalauksista on kuitenkin ihan suoraan kantaaottavia! Think local, Boycott Tesco ilmestyi seinään siinä vaiheessa kun Tesco-ketju halusi avata liikkeen alueella. Paikalliset asukkaat eivät todellakaan pitäneet ajatuksesta ja ketjumyymälän saapumista vastustettiin viimeiseen asti protestien ja kampanjoinnin avulla, paikallisten liikkeiden puolesta. Taistelu päättyi lopulta tappioon - Tescon myymälä toimii edelleen - mutta asiakas voi äänestää jaloillaan ja valita asioida sen sijaan paikallisen asukkaan pitämässä liikkeessä.
Matka jatkuu hitaasti, jatkuvien pysähdysten kautta. Saavumme viihtyisän kuppilan eteen ja kaikkien katse kohoaa punaiselle tiiliseinälle. Siinä on Bristolin vaihtoehtoinen maamerkki, Banksyn Mild Mild West. Bristolissa on mietitty, pitäisikö teos suojella! Pehmeään nallehahmoon liittyy ajatus, että ihmiset tarvitsevat haleja. Polttopullo ei kuitenkaan ole hempeää heitettävää.
Vastapäätä Banksyn työtä on toinen hyvää vauhtia kuuluisuutta kerännyt, Cosmo Sarsonin kesäkuussa 2013 maalaama breikkaava Jeesus, jonka taustalla kultaisena hohtavaan seinään kului toista kiloa kultahippuja. Aika huikea ja keskustelua herättävä työ.
Graffititaiteilijoista useimmat tuntuvat olevan miehiä, mutta Bristolissa naisia löytyy sekä seinien teoksista että spraymaalitölkin tai maalisudin käyttäjistä.
Vihreän naisen tekijältä loppui maali kesken; millainen siitä olisikaan tullut, jos maalia olisi riittänyt?
Lakota-klubin (yökerho, vaikkei nuhjuisella sivukadulla oleva rakennus juuri siltä näytä!) edessä tutkimme tilaustyötä: intiaanihahmoja, jotka ovat bristolilaisten taiteilijoiden luomuksia.
3dom on maalannut intiaaninaisen Lakota-klubin seinään, mutta erikoinen hymynaama vähän matkan päässä edustaa aivan toista tyyliä. Pitäisi opetella lukemaan tägejä; yläkulmassa on 3domin oma, mutta vieressä ihan muiden kaverien nimimerkkejä.
John kertoo kierroksen lopuksi vielä sarvipäämaalauksesta, johon Dirty Bristol Kids (DBK) on käynyt jonkun toisen sankarin lisäksi vetäisemässä täginsä. Ja siitä, että julisteiden peittämässä ovessa oli aiemmin Banksyn työ, mutta rakennuksen omistaja kiikutti oven "turvaan" sisätiloihin. Banksy-ovi odottaa piilossa arvonnousua.Vaikka se jää näkemättä, ei haittaa, sillä katutaidepläjäys on jo ollut melkoinen. Kiitos, Wherethewall.com!
Jään jatkamaan katutaiteen silmäilyä omin päin. Katutaide on täällä myös poliittista. Gentrification-ilmiö ei ole ehkä niin niin tuttu ilmiö Suomessa kuin Britanniassa, mutta onhan alueiden luonne aikojen saatossa muuttunut täälläkin, kun asukkaat ovat vaihtuneet alkuperäisiä varakkaampiin. Päätän oman jatkotuokioni taiteen parissa vielä yhteen ulkoilmagalleriaan, alikulkutunnelin risteyksessä olevaan Bearpit Outdoor Galleryyn, jonka teosten äärellä kannattaa pysähtyä ajattelemaan.
Opastettu katutaidekävely avasi silmiä. Kuljimme kujalta toiselle, seinältä seinälle, kuulimme taiteilijoista ja tekniikoista: vapaalla kädellä tehdyistä ja sabluunatöistä, paste-upeista, tägeistä. Näimme abstrakteja ja esittäviä töitä, fantasiaa, pelottavia, hauskoja, vakavia taideteoksia. Joskus vain iloinen viesti: You look nice today. Kierros oli todellinen pikakurssi graffitien ja katutaiteen maailmaan. Vaikka en erota vieläkään eri taiteilijoiden teoksia tyylin tai tägien perusteella, osaan ainakin katsoa niitä uudella silmällä ja eritoten uudella mielenkiinnolla.

Kommentit

  1. Upeaa, upeaa! On ne piristäviä katukuvassa. Tuo leijonaherra oli tästä setistä mieluisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tässä vain pieni otos isosta, alati muuttuvasta katutaidekokoelmasta!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit