Siirry pääsisältöön

Kulttuurisuunnistamassa 2014, Jyväskylä

Tasan viikko sitten sunnuntaina oli tarjolla kivaa kävelyohjelmaa koko päiväksi Jyväskylässä. Sattumoisin sekä Kulttuurisuunnistus että Naisten Pankin kävely osuivat samalle päivämäärälle. Olen joskus tarponut enemmänkin kulttuurisuunnistuksen kohteita, mutta tänä vuonna otin käydäkseni vain valittuja paloja, sillä oli ehdittävä kello kahdeksi Naisten Pankin kävelyn lähtöpaikkaan Äijälään.
Ensimmäinen kohteemme oli Keski-Suomen Luontomuseo, jonka näyttelyssä oli miltei tungosta. Luontomuseoon tulee harvoin kavuttua, ehkä siksi, että se on Vesilinnan alakerrassa Harjun laella. Kun paikalle on päässyt, siellä vierähtää helposti paljonkin aikaa. Yksinomaan täytettyjen eläinten tutkailuun saa uppoamaan tuokion jos toisenkin. Minervanpöllö on yksi esimerkki museon harvinaisuuksista. Tätä lajia on Suomessa tavattu vain pari kappaletta, ja tämä ensimmäinenkin päätyi surullisesti vitriiniin, kun havainnon tekijä ampui linnun 1901 Muuramen Kalalahdessa. Pöllön kuvaan saattaa törmätä tiheämmin, onhan minervanpöllö napattu esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ilmoituksiin. Luontomuseosta löytyy myös upouuden Etelä-Konneveden kansallispuiston tunnuseläin, kalasääksi.
t
Luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa oli Mummolan maatiaiset -näyttelyssä esillä Kirsti Hassisen valloittavien valokuvien ohessa lukuisia hienoja, herkkiä huopaveistoksia. Kulttuurisuunnistuksen visassa tehtävänä oli laskea näyttelyn lampaat (nukahtamatta). Ei mikään helppo juttu, sillä valokuvien lampaat osasivat ovelasti piiloutua toistensa taakse. Pilkistääkö tuolla vielä yksi korvapari?
Harjulta laskeuduimme Neron portaita alas. Minne seuraavaksi? Päätimme pysyä ydinkeskustassa ja tallasimme kaupungin rinnekatuja yhä alemmas, Toivolan vanhalle pihalle. Ulkopöydissä istuttiin ja nautittiin auringosta. Kävimme hakemassa kulttuurivisapassiin leiman ja ratkaisimme Sepän pajaan liittyvän kysymyksen.
Kulttuurisuunnistuksen tehtävälapussa nimittäin tiedusteltiin, milloin Sepän paja oli valmistunut. Vastaus löytyi paristakin seinästä, pajan historiaa valottavilta lapuilta. Oikea vastaus: 1890.
Seuraavaksi lampsuttelimme kaupungintalolle. Kaupungintalon opastetuille kierroksille olisi pitänyt älytä ilmoittautua etukäteen, hakemalla lappu tasatunnein pidetyille kierroksille jo heti aamukymmenen jälkeen, mutta tämä oli mennyt meiltä ohi. Niinpä emme päässeet kaupungintalolla alakerran aulaa pidemmälle. Vastaus kulttuurivisan kysymykseen valtuustosalin tuolien suunnittelijasta (Kerttu Tamminen) löytyi onneksi esitteestä.
Viereisessä Jyväskylän kaupunginteatterissa saattoi osallistua lippuarvontoihin ja kuten naapurissa, oli myös teatterilla opastettuja kierroksia. Opetus: näihin opastettuihin kierroksiin pitää hoksata varautua ja olla myös oikea-aikaisesti paikalla. Siispä vain silmäys Aallon arkkitehtuuriin, leima kisalappuun ja eteenpäin.
Keskustan kohteista nykyisen ravintola Harmoonin pihapiiri oli tullut tutuksi jo aiemmin. Myös lauta-aidan ulkopuolelle oli tipahtanut omenoita - ja pihan kysymys koskettelikin omenapuita.Talossa järjestettiin edellisten visiittikohteiden tapaan myös tutustumiskierroksia, mutta seuraavaa olisi pitänyt hieman odotella.
Kävimme entisen harmoonitehtaan talon pihan perälläkin, siellä mihin vain ravintolapalveluita käyttävä vieras harvoin tulee poikenneeksi. Uljas rakennus! Sieltä ei kuitenkaan löytynyt lisää omenapuita. Mietin, olisiko aikaa edes syödä lounas Harmoonin pihassa? Ikävä kyllä kello oli jo sen verran paljon, että oli alettava pistää töppöstä toisen eteen vähän vauhdilla, että en myöhästyisi Naisten Pankin kävelyltä ainakaan kovin pahasti. Hmm, hieman ahnehtimistahan tämä oli, kaksi "kävelyä" samalle päivälle!
Hieman pintapuoliseksi jäi siis Kulttuurisuunnistus tänä vuonna, mutta onneksi tapahtuman kohteissa voi käydä ympäri vuoden. Näihin omeniin, näihin tunnelmiin...

Kommentit

  1. Upeat omput! Katselin pitemmän aikaa tuota polkupyörällistä kuvaa. Olet saanut vangittua siihen erinomaisesti syksyisen Jyväskylän.

    VastaaPoista
  2. Sinä olet ollut taas ahkerana kulttuurikulkijana! Kahdessa tapahtumassa saman päivän aikaan. Tuollaisia kulttuurin kuluttajia pitäisi olla enemmän! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulttuurisuunnistuksessa olisi kyllä mennyt iloisesti koko päivä, mutta sattumoisin oli tämä kahden kivan tapahtuman päällekkäisyys...

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…