Siirry pääsisältöön

Pyhäinpäivän valossa, Jyväskylä

Lähdemme pyhäinpäivän kävelylle vielä, kun on valoisaa. Huikaisevan aurinkoinen marraskuun aloitus! huurukiteet kutovat metalliristikon ylle pitsiverhon.
Samaan aikaan kun kirkas taivaan sini pitää yllä uskoa väreihin, maan pinnalla värit muuttuvat pakkasen ansiosta niin, että värit tekevät tilaa sävyille. Kun vihreät muuttuvat ruskeiksi, voi tarkastella muotoja, ruskean eri sävyjä ja esiin tulleita yksityiskohtia. Kuivahtaneet puunlehdet eivät näytä enää kopioilta toisistaan vaan ovat yksilöitä.
Lakoontunut heinikko puolestaan on kiehtova, kohmeinen vyyhti ja kuin maalaus.
Rauhassa astellen ei Kortesuolta Viitaniemeen johtavilla pitkospuilla liukastu. Auringon valo alkaa vähitellen pehmetä kohti hämärää. Lankut notkahtavat jalkojen alla, osa niistä on taasen heikossa kunnossa, sekä jalkaisin että kaksipyöräisillä kulkijoiden alla väsyneinä. Väistämme vastaantulijaa mättäälle. Viitaniemestä matka jatkuu entisen Koskenharjun koulun ohitse Lohikosken suuntaan.
Tourujoen varressa näkyy paitsi pari onkimiestä, myös hieman viluisen näköisiä olkitukkaisia vilkuttajia vastarannalla. Ehkäpä teidän pitäisi saada vähän lämpimämpää vaatekertaa yllenne talven varalle!

Pyhäinpäivän kävelyn reitille sattuu kaksi hautausmaata. Kauimmainen niistä on Lahjaharjun hautausmaa, joka oli ennen tunnettu Seppälänkankaan hautausmaana, silloin kun se vielä oli  Jyväskylän maaseurakunnan hallussa. Kuntaliitos johti seurakuntienkin yhdistymiseen, niinpä vain muutaman kilometrin säteellä toisistaan olevat hautuumaatkin nimettiin uusiksi. Yhä edelleen joudun joka kerta miettimään, onko tämä mäntyisellä kankaalla sijaitseva niistä nimeltään Mäntykankaan hautausmaa vai se toinen...
Saavumme sivuportista Lahjaharjun hautausmaalle, kun on vielä valoisaa. Olen niin usein käynyt hautausmaalla pimeän aikaan, että tuntuu suorastaan oudolta. Kynttilät ja lyhdyt elävät pimeää varten. Onneksi päivä saapuu kohta mailleen.
Moni on tuonut kynttilöiden ohella myös kukkasia edesmenneille läheisilleen.
Bertel Strömmerin suunnittelemasta kappelista (1950) loistavat valot antavat ymmärtää, että sisällä olisi kohta hartaushetki, mutta lähdemme jatkamaan kävelyä kohti keskustan Vanhaa hautausmaata. Samalla astumme askel askeleelta lähemmäs pimeää.

Väistämme autoliikennettä valitsemalla Holstin itäpuolisen, hiljaisen reitin kohti Kangasta ja sieltä suojaista kävelytietä keskustan kupeeseen Vanhalle hautausmaalle.
Kuu on juuri puskenut esiin, kun astumme Kankaankadun portista Vanhan hautausmaan muurin sisäpuolelle. Kaupungilta kantautuvan taustavalon ohella lukemattomat kynttilät valaisevat tienoota ja askeleet rahisevat käytävillä. Tikkuja raapaistaan, hautakynttilöiden kansia nostetaan pois ja laitetaan paikalleen, tuli lasketaan hautakiven eteen, ollaan hetki hiljaa.
Hetkonen, missä on... Vaikka olen käynyt ties kuinka monta kertaa sytyttämässä kynttilän tietyille haudoille, merkitsi parin vanhan puun kaataminen sitä, että tästä lähtien joudun paikantamaan tuttujen hautojen sijainnin eri maamerkeistä. Vaan onneksi Vanha hautausmaa on niin pieni, että täällä ei tarvitse harhailla hämärissä korttelinumeroiden avulla. Sytytämme omat kynttilämme ja käymme yhteismuistomerkillä. Valoa pimeyteen.

Kommentit

  1. Tunnelmia auringosta, hämärästä ja kynttilöistä. Pyhäinpäivä oli harvinainen poikkeus viime viikkojen harmaudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin aamusella ehdin oikeasti vain muutamaksi minuutiksi ulos hengittämään raikasta kirkkautta, onneksi hienoa keliä riitti myös loppupäivään!

      Poista
  2. Kauniilta näyttää tämäkin tapa viettää pyhäinpäivää/iltaa. Kynttilöiden valomeri on aina lumoava. Toivottavasti kuurakelit tulevat pian takaisin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…