Kengät joilla kävelen


Millaisilla kengillä kävelen? Tätä kysyttiin äskettäin.

Muutaman kilometrin arkimatkoja kävelen millä kengillä hyvänsä. Vaihteluväli vuoden mittaan: huopatossut - kangastossut. Avojalkatallaaminen ei ole minun juttuni. Jos lähden vasiten metsään kävelylenkille tai -retkelle, vedän lähtiessäni jalkaan useimmiten vaelluskengät, kaupunkimaisemissa taasen kevyemmät tossut, kokoluokkaa lenkkari.

Vaelluskengät #1

Ensimmäiset vaelluskenkäni ostin ennen ensimmäistä useamman päivän vaellusta ja kävelin niillä reilut 100 km ennen reissuun lähtöä. Merkki taisi olla Meindl ja kävelin niillä antaumuksella monta vuotta, kunnes alkoi tuntua, että koko saisi olla puoli numeroa suurempi.

Vaelluskengät #2

Kun etsin seuraavia vaelluskenkiä, kävin useammassakin retkeilyliikkeessä. Yksi myyjä tiedusteli, vaellanko Lapin rakkakivikoissa. Vastasin kysymykseen totuudenmukaisesti eli kieltävästi, niinpä minua valistettiin että sitten pärjään huomattavasti kevyemmillä jalkineilla. Varmaankin totta, mutta myyjä ei lotkauttanut korviaan sille, että totesin ranskalaisessa vuoristomaisemassa olevan myös aika kivikkoista. Ostin sitten ruskeat Haglöfsin vaelluskenkäni toisesta retkeilytarvikekaupasta.

Niillä kävelin sisäänajovaiheen jälkeen onnellisena ja ilman rakkolaastareita hyvin monta vuotta. Kenkiin kertyi kotimaan teiden ja polkujen ohella kilometrejä mm. Ranskan merialpeilta ja kerran reissusta palattuani huomasin kivikkopolkujen tehneen tehtävänsä: ompeleet repsottivat. Tuolloin suositus kalvokenkien korjauspaikaksi oli Sellon Galleriassa oleva suutari ja siellä kenkäni kävivät ompeluhoidossa, jonkun vuoden päästä taas uudelleen. Nämä Haglöfsit ovat edelleen käyttökelpoiset, joskin ovat sen verran kuluneet, että vaativat hyvin tiheää rasvausta. Pidän niitä nyt varakenkinä.

Vaelluskengät #3

Nykyiset  ykkösvaelluskenkäni löytyivät pitkän etsinnän jälkeen tuurilla noin sadalla eurolla tarjouksesta toissa keväänä. Osasin jo etsiä Haglöfsejä, koska niiden lesti oli istunut parhaiten omaan, ei-kapoiseen jalkaani. (Olette onnekkaita te kapeampijalkaiset, joilla on enemmän valinnanvaraa).

Kyseinen Haglöfs Solid Lite-pari (on siinä jokin tarkennekin, mutta en saa kuluneesta lapusta selvää) on pitänyt jaloistani hyvää huolta kävelyillä ympäri vuoden ja vedän ne aina mielelläni jalkaan. Ainoa ongelma tuli viime kesän alussa vaelluksella, kun lämmin keli teki tepposet ja sain ensimmäistä kertaa elämässäni oikein kunnon rakot. Seuraavan kerran varaudun moiseen säähän vaseliinilla.

Kokeilut muilla kengillä

Ennen kuin hankin nykyiset Solid Litet, ehdin tehdä yhden virheostoksen. En edes muista merkkiä, mutta myyjä onnistui vakuuttamaan siitä, että kyllä ne vaelluskengät venyvät ja muotoutuvat sopiviksi. Kittiä kanssa, ei onnistunut venytyskilometreistä huolimatta - lestikin oli siis jalkaani vääränlainen - ja pistin kalliit popot kierrätykseen erittäin vähän käytettyinä.

Etsin myös pitkään kevyempää vaihtoehtoa eritoten kuivalla kelillä ja ei-korvessa käytettäväksi. Lenkkareiden ja vaelluskenkien välimuotomallia metsästäessäni tuntui, että olin aina väärään aikaan liikkeellä. Joko uusia malleja ei ollut vielä tullut tai etsimäni tapaisista ei ollut enää minulle sopivia kokoja tai malleja jäljellä. 
Taivuin äkkipäissäni ostamaan loistaviksi suositellut Lowan kengät, vaikka epäilinkin, riittääkö kengän pituus varmasti. Lowat rullaavat kyllä tosi mukavasti tiellä ja ovat kivan kevyet, mutta huomasin kuitenkin, että pystyn käyttämään niissä vain hyvin ohutta sukkaa. Kesäkäytössä ne ovat jalkoihini ok:t, mutta kylmään vuodenaikaan saavat huilata. Jos tästä mallista olisi olemassa 1/2 numeroa suurempi koko, ostaisin oitis. Miinusta on myös se, että nämä eivät ole goretexit.

"Retkeilykengät"

Sanovat näitä myös vaelluskengiksi - ei ole tullut sitä ominaisuutta ainakaan vielä testattua. Hankin talvella 2015 vaelluskenkiä kevyemmiksi töppösiksi seuraavat kokelaat: Haglöfsin "retkeilykengät" mallia Vision GT. Hinta ei ollut pöyristyttävä (noin 110 euroa) ja päätin kokeilla. Jospa nämä sitten olisivat ne pitkäikäisempi, kevyet kävelyjalkineeni. Saman valmistajan muiden kenkien perusteella uskoin että valikoimasta voisi löytyä lesti istua minun jalkaani. Useampi muukin malli tuli sovitettua, mutta tämä tuntui ehdottomasti minulle sopivimmalta.
Toistaiseksi yhteiselomme teillä, poluilla ja kaduilla on sujunut loistavasti ja täytyy sanoa, että lupaavalta vaikuttaa. Nähtäväksi jää, uskaltaisinko kokeilla näitä ihan vaelluskenkinä kunnon reppukuorma selässä; ehkä sitten, jos edessä olisi kohtuullisen kuiva keli ja helpohko maasto.

Muut kengät

Vielä teininä kuljin metsässä ihan tyytyväisenä kumisaappaissa, mutta silloin en ollut vaelluskengistä kuullutkaan, eikä niihin olisi ollut rahaakaan. Vaelluskenkien hankkimisen jälkeen on tullut liikuttua metsässä kumppareilla lähinnä sienestämässä. Olen toistaiseksi onnistunut pitämään jalkani kuivina vaelluskengissä, sillä jos maasto on ollut todella vetistä, olen ottanut kengät ja sukat jalasta ja kahlannut avojaloin eteenpäin. Esimerkiksi majavapadon ohitse tai kiertääkseni polulle muusta syystä tulvineen vesialtaan.

Kevytkenkäisesti

Kesällä on kivempi kävellä erittäin kevyissä jalkineissa. Vaellussandaalitkin löytyvät kaapista, mutta käytän niitä todella harvoin. Olen suosinut kepeästi liikkuessa vaihtoehtoina enemmän kangastossuja sen jälkeen kun ostin ensimmäiset Sanukit. Niiden mainoslause suomeksi käännettynä on "nämä eivät ole kengät vaan sandaalit". Olen kävellyt niillä tyytyväisenä kivettyjä polkuja ja asvalttia pitkin yli 10 kilometrin päiväretkiä, toki rauhallisella maisemankatselutahdilla ja kevyt reppu selässä. Vanhat Sanukit kulkivat toisina kenkinä mukana myös parilla vaelluksella, mutta viime vuonna ostin sitä tarkoitusta varten Crocs-kopiot, jotka toki ovat kätevämmät leirijalkineet, kun niiden materiaali ei kastu.


Millaiset kengät kävelijälle? 

Käyttötarkoituksen mukaan. Lyhyt matka - aika lailla sama mitä on jalassa. Pitkä matka - kannattaa jo miettiä. Vuodenaika, maasto, kävelyjen pituus, vauhti... Kenkävalinta riippuu siitä, millaisia kävelylenkkejä tekee ja missä; raskaat vaelluskengät eivät suinkaan ole välttämättömät ja ne vaativat sisäänajoa sekä säännöllistä huolenpitoa.

En itse penkonut mitään kenkätestejä ennen ostoksia, sillä hyviä kenkiä riittää maailmassa, eikä se ole aina niin nökönuukaa. Eri valmistajilla on erilaiset lestit, vaikka mallit voivat hyvin samanlaisilta vaikuttaakin eikä nopea sovitus liikkeessä aina riitä, jollei satu olemaan tosi keskivertojalka, johon käy lähes mikä hyvänsä jalkine. En ole itse niin onnekas, joten joudun olemaan kärsivällinen sovittaja, joka viettää puodissa pitkän aikaa edestakaisin tepastellen.  Nykyään retkeilyyn ja kävelyyn mainioita kenkiä on jopa erikseen urheiluliikkeissä esillä, joten jokaiselle löytyy varmasti sopivat, ainakin ajan kanssa.

Huomautus: Vaikka merkkimaininnat yhteen firmaan nyt pitkälti kallistuvatkin, tämä ei ole mikään yhteistyössä tehty juttu ja kaikki tekstissä mainitut jalkineet olen hankkinut ihan omalla rahallani kaupasta.

Kommentit

  1. Tämä oli mielenkiintoinen postaus! Tokihan Jalkaisin-blogin kengistä pitää tietää, että millaisilla kengillä sitä matkaa ylipäänsä taitetaan. Hauska! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin...Kun en satu kuulumaan avojalkakävelijöiden reippaaseen rotuun.

      Poista
  2. Hyvä katsaus kengänkulutuksen asiantuntijalta :)
    Täällä kuljetaan myös Haglöfsin Solid Lite-maastureilla, mutta korkeavartisella.

    VastaaPoista
  3. Hei! Olemme keski-Suomessa asuva lapsiperhe ja haluaisimme tietää hyviä luontopolkuja/retkipaikkoja minne pääsee lastenvaunuilla.. Osaatko sanoa missä niitä olisi? Kiitos tiedosta jo etukäteen! Hyvä blogi sinulla, jään seuraamaan..t. Lode

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lode! Pahan pistit, sillä Keski-Suomessa en ole törmännyt vielä esteettömiin luontopolkuihin (ensimmäisen tapasin viime kesänä Nuuksiossa).

      Tavalliset, kapeat metsäpolut pysäyttävät matkanteon lastenvaunuilla, joten kannattaa tähytä karttoja paikoista, joiden luo menee jonkin sortin tie tai esimerkiksi kuntopolku.

      Nopealla miettimisellä tulee mieleen seuraavia: Laajavuoren Vuorenlenkki (5 km), jonka varrella on laavu - omat polttopuut kuitenkin reppuun. Jos sen kävelee myötäpäivään, reitillä on yksi jyrkkä ylämäki. Ympyräreitin lähtöpaikaksi sopii Laajis.

      Saarijärvellä Kulhanvuoren alueella voi liikkua jonkin matkaa lastenvaunujen kera, samoin Leivonmäen kansallispuistosta löytynee kuljettava pätkä. Lisätietoja löytyy luontoon.fi-sivustolta, josta muuten voi hakea retkipaikkoja myös kriteerillä "soveltuu lastenrattaille"!

      Kannonkosken-Kivijärven seudulla on upea Kismanniemi, jossa ei ole polkureittejä, mutta mahtava tulipaikka ja hiekkaranta puhtaan järven rannalla. Ainakin vielä toissa kesänä. http://jalkaisin.blogspot.fi/2013/08/keski-suomen-maakuntaura-piispala.html.
      Saarijärvellä, lähellä Pyhä-Häkkiä, on Tulijärven laavu, jonka läheisyyteen pääsee autolla ja loppumatka pitäisi onnistua kulkemaan lastenvaunuilla.

      Poista
  4. Kiva teksti :) Täytyy hyödyntää tätä seuraavilla kenkäkaupoilla, täältäkin löytyy leveä lesti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit