Siirry pääsisältöön

Järvenpään kävelykadulla

Järvenpään Sibeliuksenkatu oli ennen jalkakäytävien reunustamaa autojen valtakuntaa, mutta vuonna 2001 tilanne muuttui: tilalle syntyi kävelykatu Janne. Jean Sibeliuksen mukaan, totta kai. Kesälauantaina kävelykadulle astuessani törmäsin siinä myös Janne-nimiseen konttiin, jossa toimi sekä turisti-info että pieni puoti, jonka tuotemaailma pyöri Järvenpään ohella tietenkin kaupungin merkkihenkilössä. Onhan suuren säveltäjän syntymästä kulunut tänä vuonna jo 150 vuotta.
Kävelykatu ylpeilee sillä, että se on tiettävästi Suomen ainoa soiva kävelykatu. Todistekin tästä löytyi: katusoittaja veteli viulustaan säveliä tyylikkäästi. Sen sijaan soivan kävelykadun spesiaalina (ainakin aluen perin) aukioilla soitettavaa taustamusiikkia ei osunut korviini. Joko en kirjaston musiikkiosaston valitsemaa musiikkia huomannut, muu kohina peitti sen alleen tai kadulla soi vain terassimusiikki.
Järvenpään tori sijaitsee kävelykatu Jannen Tuusulanjärven puoleisessa päädyssä. Torin reunalla oleva rakennus lienee huolto/wc-rakennus. Sen seinässä oli musiikkia henkivä työ, johon oletan kätkeytyvän jotain Jean Sibeliuksen sävellykseen liittyvää.
Itse torialueella oli kaikenlaista myyjää ja tuotetta: satokauden tuotteista ja muusta syötävästä vaatteisiin, lisäksi useita kirpputoripöytiä aarteineen. Olin sen verran myöhään liikkeellä, että kirppismyyjistä osa oli jo pakkaamassa tavaroitaan pois.

Terassit ovat luonnollisesti löytäneet hyvän kodin avaralta kävelykadulta, joten etenkään jano ei pääse yllättämään. Aurinkokin paistaa aika pitkään terasseille sopivasta suunnasta.
Ostin torilta mukaan mansikoita ja lähdin Jannea pitkin aseman suuntaan. Tässä punaisten penkkien kohdalla on kävelykadun punainen aukio. Kadun värimaailmassa on ajateltu Jean Sibeliusta, joka kuuli sävellajit väreinä. C-duuri oli Sibeliukselle punainen.
Sininen puolestaan oli Jean Sibeliukselle A-duurin väri. Sinisellä aukiolla lekottelevat Joutsenet on Pekka Jylhän suunnittelema veistoskokonaisuus, joka on siitä kiva, että siihen saa koskea. Ja joutsenten päällä saa kiipeillä, niille voi istahtaa ja vaikka laskea niiden selässä mäkeä.
Oli aika etsiä kahvila. Esimerkiksi tuttu Kulmakonditoria olisi toki ollut hyvä valinta, mutta halusin kokeilla jotain uutta. Toisen kulman takaa Mannilankadulta löytyi etsimäni, Lentävä lapanen, joka on neulekahvila.
Joo, eiköhän täällä viihdy. Oli vaikea pidättäytyä ostamasta uusia lankoja, mutta pysyin lujana.
Siispä vain teetä ja tuore pulla, tuoreilla mintunlehdillä maustetun veden kera. Lentävässä lapasessa ei suinkaan ole pakko väsätä käsitöitä kun istahtaa alas, mutta niitä pääsee katsomaan lähietäisyydeltä. Tuo keltainen nuppineuloilla varustettu töppönen ei siis ole minun kesätossuyritelmäni, se vain piti minulle pöytäseuraa. Käsityönharrastajalle löytyy ihan kulman takaa eli kävelykadulta toinenkin käynnin arvoinen puoti, Käsityöliike Tikkimesta.
Lentävän lapasen yksi hauska erikoisuus on tosi hieno mukavuuslaitos. Tyylikkään toiletin suunnitteli ja toteutti vuonna 2013 Minna Piipponen. Seinissä riittää tutkittavaa! WC-paperirullalle on tehty pehmeä pesä kuin linnunpoikaselle. Eläköön taidevessat!
Auringonpaiste jatkui ulkona. Palattuani kävelykadulle katsahdin muutenkin ylöspäin: hauskat siivenmuotoiset valaisimet pitelivät lippusiimoja. Pekka Jylhän suunnittelemat siipivalaisimet eivät viittaa enkeleihin, niin kuin voisi myös luulla, vaan joutsenten ja kurkien siipiin. Valaisimet muistuttavat osaltaan siitä, että Sibeliusten perheessä Ainolassa innolla lintujen muuttoa. Janne on todella saanut nimikkokadun.

Järvenpäähän voi tutustua kävelykadun ohella jalkaisin esimerkiksi kulkemalla kaupunkipolkua, jolta pääsee myös vanhemman eli Järvenpään kulttuuripolun reitille.  Kulttuuripolun kohteista osa on päässyt mukaan myös kaupunkipolun esitteeseen. Kulttuuripolun opasteet lienevät edelleen aika kärsineessä kunnossa, onhan niillä ikää reilusti.

Kommentit

  1. Hyvä raportti Järvenpäästä! Kannattaa tutustua myös muihin pääkaupunkiseudun kotikaupunkipolkuihin: www.kotikaupunkipolut.fi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauli! Tuota sivustoa onkin tullut joskus jo tutkailtua :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…