Siirry pääsisältöön

Late Lammas Bristolissa: Downs Trail

Tutti Frutti! Vinkeä tomaattisilmäinen, sipuli- ja ties-mikä-jalkainen, vesimeloninaamainen, banaani- munakoisokorvainen ja kaikenlaisia muita hedelmiä sekä vihanneksia yllään kantanut Late Lammas eli Shaun the Sheep aloitti Downs Trail -nimisen kävelykierroksen lampaiden jäljillä. Keittiöliike Kitchens Cookshopin edustalla kyltti muistutti briteille tutuksi tehdystä muistisäännöstä "5 a day" eli viisi vihannesta tai hedelmää päivässä (tosin lehdistössä käytiin edelleen kiivasta keskustelua siitä, että tämä suositus pitää nostaa 7-8 vihannekseen/hedelmään päivässä).  Ovella päivysti vapaaehtoinen, jolle saattoi tehdä lahjoituksen Shaun in the City-kampanjan hyväntekeväisyyskohteeseen.
Kapusimme Whiteladies Roadia ylemmäs ja saavuimme avarampiin maisemiin: The Downs. Laaja nurmikenttä, kevyt sadeusva, sateenvarjot esille.  Seuraava Shaun the Sheep odotti Roman Roadin kulmassa.
Ram-ble vaikutti hieman väsähtäneeltä, liekö se kuljeskellut ympäriinsä ennen kuin päätyi polkuja pitkin tähän puistoalueen nurkkaan? Vai oliko se kyllästynyt ohiajavien autojen meteliin ja kaipasi hiljaisemmalle alueelle?
Seuraavan Shaunin luo saimme kävellä tovin, ensin sateen autioksi tekemän puistoalueen halki ja sitten vauraan näköisten, vanhojen talojen vieritse Bristolin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa puun alla odotti viidakkotunnelmiin sonnustautunut Late: Shaun of the Jungle. Eksoottisia eläimiä ja kasveja vilisi sen yllä ja jälleen kesti tarkastella sitä eri puolilta, ihailla Martyna Zoltaszekin kädenjälkeä. Olisi ollut kiva kuljeskella myös värikkäiden kukkien ja kasvien komeassa puutarhassa, mutta sadekeli sai meidät jatkamaan matkaa eteenpäin. Koko Downs Trail oli 7 kilometriä pitkä ja sen kulkemiseen oli jo ohjeellisesti pitänyt varata vajaat 3 tuntia aikaa.

Palasimme The Downsin laitamille ja seurasimme nurmikenttäpuistoa eteenpäin Henleazeen, missä kukkasiin puettu Bumble yritti kovasti piristää ankeaa, kuivaa nurmimattoa hempeillä väreillään. Bumble-raukka olisi ansainnut kauniimman paikan tai vihreämmän ruohon ympärilleen.
Lammasmarssimme siirtyi puistotieltä enemmän liikenteen hälyyn ja jalkakäytävälle. Westbury-on-Trymin alueelle oli vielä vähän matkaa, mutta emme silti houkuttautuneet ohiajavista kaksikerrosbusseista niin paljoa, että olisimme hypänneet kyytiin. Canford Lanella Bristol Beauty yllätti: sen nimen perusteella olin itse odottanut jotain hempeäksi maalattua, mutta Shaunia peittikin lista Bristolin asuma-alueista. Käännyimme kävelemään takaisin kohti Bristolin keskustaa - matkan varrella Heanleazesssa oli vielä kaksi Shaunia jäljellä.
Ja tokihan se kävely kannatti! Sillä Late Lammas oli tällä kertaa niin erinomaisesti naamioitunut, että The Tale of Peter Rabbit todella pysäytti! Mitähän itse Beatrix Potter olisi sanonut tämän otuksen nähdessään? Tämä jänölammas alkoi hihityttää!
Kukkakaupan ikkunassa oli lupaava teksti. Sillä seuraavana oli vuorossa...
... tietenkin Groovy Baby! Ihan Austin Powersia ei Latesta saanut, mutta aika hienot vermeet oli Emily Ketteringham sille pukenut. Ja taas nauratti. Hilpeä kukkaismeininki olikin tihkusateessa tarpeen, sillä meillä kävelijöillä alkoi jo olla sekä nälkä että jano. Siispä seuraavaa kivan näköistä pubia kohti ennen Bristolin keskustaan palaamista. Nämä kaksi viimeistä veikkosta veivät reitin parhaiden lampaiden palkinnon. 

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…