Sairaalan aarteita Keskussairaalanmäellä, Jyväskylä


Vasemmalta oikealle: Tuulikki Pietilä, Kalanperkaaja (1955)  sekä Oskari (Oki) Räsäsen töitä, ekana Ukot saunan eteisessä.
Keskussairaalanmäelle ei voi aina mennä positiivisissa merkeissä, mutta tällä kertaa tein aamukävelyn Keski-Suomen keskussairaalaan kulttuurin perässä. Pääsin maanantaina 13.3. tutustumaan Sairaalan aarteet- taidenäyttelyyn Keskussairaalan auditorion aulassa (-1-kerros). 

Näyttelyn avajaisissa taidehistorioitsija Teija Isohauta (joka toimii myös Uusi sairaala -projektin taidekoordinaattorina) kertoi esille laitetuista viidestätoista puhdistetusta taideteoksesta, jotka ovat osa sairaalan yli tuhannen taideteoksen kokoelmaa. Osa kokoelmasta on esillä eri puolilla sairaalaa, mutta teoksia on myös arkiston puolella. Sairaalan aarteet -näyttelyssä olevien teoksien toivotaan löytävän pian paikkansa arjen keskellä. Sairaalan osastoilta on nyt mahdollista käydä pyytämässä tiettyä  teosta sijoitettavaksi oman osaston seinälle.

Tässä aarrenäyttelyssä esillä on töitä seuraavilta taiteilijoilta: Manu Forsblom, Urho Lehtinen, Vappu Heiska, Ritva Pohjansola, Tuulikki Pietilä, Jalmari Ruokokoski ja Oki Räsänen. Heistä lähinnä Räsäsellä ei ole tiettävästi ollut kytköksiä Jyväskylään; savolainen Räsänen oli Helsingin Sanomissa pilapiirtäjänä ennen Kari Suomalaista.

Vas. Urho Lehtisen Keski-Suomen sairaalasta (8. kerroksesta) kaupunkiin (1955), oik. Lehtisaaren lossi (1956).
Näistä kuvista ei ikävä kyllä pääse tutustumaan kunnolla teoksiin, mutta aikanaan sairaalan taidekokoelmia aiotaan esitellä verkkonäyttelyssä, josta toivon mukaan tulee julkinen. Esimerkiksi Ritva Pohjansolan Hyvien ihmisten juhla II oli aivan ihastuttava vahvoine väreineen ja Vappu Heiskan Italian-matkan teokset Maisema sekä Oliivipuita taas koskettivat yksinkertaisuudellaan. Toivottavasti niille löytyy kivat uudet "kodit!!





Auditorion aulatilassa oli muutakin tutkittavaa kuin tämän tilapäisen taidenäyttelyn työt. Seinän vieressä olivat vitriinit, joissa oli yksi sairaalamuseon näyttelyistä. Piirilääkärilaitoksesta kertovassa näyttelystä selvisi, että Keski-Suomen ensimmäinen piirilääkäri Lars Johan Prytz aloitti työnsä vuonna 1821 Saarijärvellä. Vuonna 1837 piirilääkärin toimipiste siirtyi Jyväskylään, mistä käsin Wolmar Styrbjörn Schildt hoiti tehtävää vuosina 1839-88 ja oli - uskomatonta kyllä - parikymmentä vuonna koko maakunnan ainoa lääkäri.



 

Schildt kävi piirilääkäriuransa aikana noin vuoden mittaisella opintomatkalla Keski-Euroopassa, opiskelemassa lääketieteen uusimpia menetelmiä. Kuva Wolmar Schildtin matkapäiväkirjasta kertoo, että muistiinpanojen tekemisessä ei tuohon aikaan päässyt helpolla - oli osattava myös piirtää hyvin, jos mieli saada kuvallista muistiapua esimerkiksi silmävaivojen hoitamiskeinoista. Lukijalle lisähaastetta asettaisi se, että Schildt teki muistiinpanonsa itse kehittelemällään venykekirjoituksella. Vitriineissä on esillä paitsi tietoa, myös lääkärien vanhaa välineistöä. Eipä ole aiemmin tullut mieleen, että sairaalallakin on oma museo!


Sairaalamuseon näyttelyitä on sijoitettu eri puolille sairaalan tiloja, muun muassa tänne -1 -kerrokseen. Tässä käytävän varrella olevassa perusnäyttelyssä esitellään muun muassa sairaalan historiaa.

Näyttelystä selvisi, mitä meillä oli Jyväskylässä ennen keskussairaalaa. Jyväskylän yleinen sairaala toimi nykyisin Vanha Ortopedia -nimellä tunnetun kiinteistön paikalla 1850-1954 eli Keski-Suomen keskussairaalan valmistumiseen saakka.  Jyväskylän yleisen sairaalan päärakennus paloi peräti kahdesti; toisen tulipalon jälkeen valmistui 1903 Yrjö Blomstedtin suunnittelema rakennus, joka onneksi säästyi tuholta ja on nyt saneerattavana asuntokäyttöön.

Tässä näyttelyssä on esillä jonkin verran sairaalan historiasta kertovaa esineistöä, mutta pääpaino on postereissa kerrotuilla tarinoilla valokuvineen. Esillä ovat myös Kinkomaan sairaalan historia sekä tarina siitä, mitä yllättävää voi seurata teknologiayrityksen laboratoriopäällikön  ja silmätautien ylilääkärin kohtaamisesta. Valmetin Antti Lehtinen oli saanut tehtaalle käyttöön ultraäänilaitteen metallin materiaalitutkimuksiin ja kun hän kertoi laitteesta ylilääkäri Arvo Oksalalle, syttyi lamppu Oksalan päässä: ehkä ultraäänestä olisi apua myös elävien kudosten tutkimisessa. Uraauurtavan tutkimusyhteistyön tuloksena parivaljakko raportoi ultraäänidiagnostiikan mahdollisuuksista  silmien tutkimuksessa vuonna 1957 ja tästä alkanut ultraäänidiagnostiikan hyödyntäminen levisi myös muille lääketieteen aloille 1960-luvulta alkaen. Aikamoinen läpimurto!


Jatkoin vielä matka käytävällä eteenpäin, kulman taakse. Koulutustilojen aulassa oli (osittain yhden koulutustilaisuuden esittelymateriaalien takana) vielä yksi näyttely, jota pysähdyin tutkimaan. Piirilääkärin opintomatka -näyttelyssä esitellään Wolmar Schildtin saamia oppeja opintomatkalta Wieniin ja Pariisiin. Maailma oli tuolloin aika erilainen; matkaa taitettiin opintomatkan aikana muun muassa hevosen vetämillä postivaunuilla, höyryjunalla, höyrylaivalla ja tietenkin myös jalkaisin.

Schildt oli perillä Wienissä joulukuussa 1847 ja omakustanteista opintomatkaa kesti Euroopan hulluksi vuodeksi kutsutun vuoden 1848 loppupuolelle. Piirilääkäri ja hänen matkakumppaninsa Ingman lähtivät maaliskuussa 1848 Wienistä vallankumousliikehdintää pakoon Italiaan, missä vuorostaan puhkesi levottomuuksia heidän poistuttuaan maasta. Pariisissa Schildt merkitsi kesäkuussa muistiinpanoihinsa kuulleensa tykinlaukauksia ja kivääritulitusta sekä mm. "alas aristokraatit" -huutoja.

Erasmus-vaihto-opiskelijoilla on nykyään hieman helpompaa. 


Sairaalamuseon muita näyttelyvitriineitä löytyy osastojen ja poliklinikoiden auloista ja kahvion yhteydestä. Sairaalan omistamiin taideteoksiin voi törmätä missä hyvänsä sairaalan alueella. Esimerkiksi pääaulan betoniseinän reliefitaideteoksen edessä on tällä hetkellä söpö muurahaisteos.


Heti keskussairaalan ulkopuolella tuli vastaan isompi taideteos - Veikko Hirvimäen Lähtö, josta heti ensikatsomalta hahmottaa lintuja. Tämä veistoskokonaisuus on sen verran mustanpuhuva, että en itse haluaisi sitä lähdön hetkellä tuijottaa... Mutta ei ollut vaihtoehtoja, tässä kävelemään lähtiessä. Ja tästä eteenpäin matkani olisi vain alamäkeä...


Sattumoisin ohjauduin Keskussairaalantieltä yliopiston kampuksen nurkille ja käännyin oikealle Kramsunkadulle, edelleen alamäkeen. Vastikään näkemieni Vappu Heiskan töiden jatkoksi sain siis kävellä hänen kotitalonsa ohitse. Heiskan taiteilijakoti on nykyään osa Keski-Suomen museota. Taiteilijaperheen muut jäsenet olivat Jonas Heiska ja Maikki Heiska.


Heiskan taiteilijakodin jälkeen tuli mieleen, että onhan tässä toinenkin entinen taiteilijakoti ihan vieressä! Niinpä poikkesin vielä kurkkaamassa aidan takaa niinikään edesmenneen Urho Lehtisen entistä ateljeekotia Pälvelää, joka löytyy Lehtisenkujaan rajautuvalta tontilta. Talossa asui pitkään Lehtisen tyttärenpoika, taiteilija Jyrki Markkanen, mutta hän on nyt asettunut muualle.

Tässä kyllin taidetta ja kulttuuria yhdelle päivälle! Seuraavaksi suunta Jyväsjärvelle.

Kommentit

  1. Vau, enpä tiennyt tuosta Keskussairaalan näyttelystä. Itse asiassa en ole koskaan käynyt tuolla sairaalassa, vaikka Jyväskylässä olen asunut vuodesta 2010. Kai onneksi.
    Heiskan taiteilijakoti on kyllä ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairaalan taidekokoelmiin törmää kyllä vain, jos on jotain asiaa sairaalaan; saa olla kiitollinen, jos sinne ei ole syytä mennä joko oman tai läheisen sairauden tähden. Eikä silloin ole varmasti mielessä, että pitäisiköhän samalla katsastaa sairaalan taideteoksia tai näyttelyitä...

      Onnistuin saamaan vinkin näyttelystä, en olisi sinne muuten itsekään muuten löytänyt.

      Poista
  2. Ensimmäiseksi ei tulisi mieleen lähteä Keskussairaalaan näyttelyyn. Olen siellä muuten käynyt syntymässä, joten tuttu paikka :) Taitaa kyllä nykyisin olla aika erilainen.

    Kiitos Jyväskylän kuvista. Kauniilta näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! No, ei kyllä minullakaan olisi tullut mieleen lähteä sinne taideretkelle, jos en olisi Sairaalan aarteet -näyttelystä erikseen kuullut :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit