Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2017.

Valon kaupungin 2017 kävelyllä Kirkkopuistossa

Valon kaupunki -tapahtuma on täällä Jyväskylässä taas! Valojen juhlaa ja valotaidetta on kieltämättä tottunut jo odottamaan... Niin hienoja valokokemuksia olen saanut kaupungilla kokea tämän hienon tapahtuman merkeissä.

Valon kaupunki 2017 starttaa virallisesti vasta torstaina 28.9., mutta kävin kurkkaamassa Kirkkopuiston valoteoksia iltakävelyllä jo keskiviikkoiltana. Nyt ei siis sen enempiä jorinoita; kuvista saa kalpean aavistuksen siitä, miltä eräät valoteokset tänä vuonna näyttävät!

Aluksi Alexander Reichstein ja They were here -teossarja:


Aika hauskoja kaupunkikulkijoita!

Sitten jotain jännää. Nämä nurmikolle asettautuneet valo-organismit näyttivät minusta lähinnä mereneläviltä, mutta kyseessä on kuitenkin Annie Mitchellin teos The Forest Rises.


Joachim Sługocki, Horizontal Interference.


Veikko Lappalainen ja Flowers of Life -kollektiivi 
Oma suosikkini oli tällä kertaa tämä hohtava hahmokavalkadi. Vaan saapa nähdä, löytyykö muista tämänvuotisista valoteoksista vielä tämä ylittäv…

Maisemaretki Lehesvuorelle, Jyväskylä

Pistäydyin äskettäin Puuppolassa maisemaretkellä katsastamassa Kuukanpään kulttuurimaisemaa, joka oli jo aiemmin maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, mutta Keski-Suomen liitto arvioi vuonna 2016 sen peräti valtakunnallisesti arvokkaaksi. Kyseiseen kulttuurimaisemaan kuuluvat järvet, kumpuilevat pellot ja niitä ympäröivät metsien peittämät mäet, tai hyvä on, vuoret, ja kyllä niissä silmä lepäsi. Sieltä Kuukanpään puolelta katsottuna Lehes- ja Vähäjärven takana kohosi ennestään tutun Punavuoren lisäksi myös Lehesvuori, jonka huippu kohosi silminnähden Punavuorta ylemmäs.

Siis sinne.

Tutkailin kartasta, että helpoin kävelyreitti Lehesvuoren laelle löytyisi vuoren pohjoispuolelta, mihin Jyväskylästä tulee matkaa noin 15 km. Puuppolan maisemista Lehesvuorta lähimmäksi pääsee Matinmäentieltä kääntymällä ensin Kappeliahontielle ja siltä edelleen kartan mukaan pari kertaa nimettömille pikkuteille. Se ainokainen autopaikka tien varressa vapautui sopivasti juuri saapuessani ja sain puolu…

Kävelyretki Einari Vuorelan kirjailijakodille maakuntauran jäljissä

Tämä polkujen risteys Keuruun Jukojärven maisemissa jäi vähän kaivelemaan, kun kävelin edellisenä kesänä Keski-Suomen maakuntauran reittiä Petäjävedeltä Keuruulle. Olin sillä retkellä kääntynyt Jukojärventieltä kohti Veikkolaa ja Keuruuta, mutta maakuntauran viitat osoittivat reitin jatkuvan tästä myös kohti Multiaa. Eräällä toisella retkellä olin käpsytellyt Multialta Einari Vuorelan mukaan nimettyä Runoilijanpolkua (osa entistä maakuntauraa) kirjailijakodille pohjoisesta, mutta tämä muutaman kilometrin pätkä Vuorelan kirjalijakodin eteläpuolelta oli jäänyt talsimatta. Eihän sellainen käy laatuun...

Olin printannut matkaan Kansalaisen karttapaikasta varmuudeksi tarkat maastokartat ja merkinnyt jo valmiiksi printteihin reitin, joka näytti tosi helpolta: polkuviivoja ja tietä riitti siellä, mistä arvelin maakuntauran reitin kulkevan.


Aloitin päiväretkeni Jukojärventietä pitkin, Tarhialantien risteyksestä. Sää suosi - mukava pilvipouta - ja näin alkumatkasta sain katsella pellon takaa…

Kaunis syyspäivä Kulhanvuorella

Metsään mielin nauttimaan hienosta syyssäästä. Saarijärven matkailuesite esitteli Kulhanvuoren ja Syvänojanrotkon rauhallisena päiväretkikohteena ja jo matkalla sinne kävi selväksi, että sellainen oli edessä...  Kulhanvuoren luonnonsuojelualueelle mennäkseen pitää nimittäin olla tarkkana kartan kanssa tai naputella navigaattoriin osoite Konttimäentie 1100.  Kohteeseen kun ei ole pahemmin tienvarsiopasteita, ainakaan Saarijärven suunnasta!

Piti vain sitkeästi jatkaa kuoppaista pikkutietä vielä Maantie päättyy -kyltin ohitse... Ja tulihan se sieltä, Kulhanvuorelle osoittava harmaa tienviitta. Edellinen visiittini Kulhaan osui talvipakkasille ja silloin jätin auton tähän tien varteen, koska lopputietä P-paikalle ei aurata talvisin.

Parkkipaikalla oli yksi ainoa auto ja sen haltija tuli vastaan, kun kävelin kohti Kulhanvuoren luontopolun lähtöpaikkaa. Kameran kanssa liikkeellä ollut herra oli ihastuksissaan - niin hieno paikka! Odotin itsekin, miltä maasto näyttäisi tähän v…