Siirry pääsisältöön

Uno ja Wolmar

Kello tulee kuusi illalla. Kymmenkunta kävelijää kokoontuu Jyväskylän kaupunginkirkon eteen vihreäpaitaisen oppaan luo ja maksaa kuuden euron lipun puolentoista tunnin opastetusta kävelyretkestä (hmm, kaupungin nettisivuilla oli ilmoitettu hinnaksi 4 e/hlö...). Kävelyn teemana ovat Uno Cygnaeus ja Wolmar Schildt, joiden syntymästä on tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 200 vuotta.

Kävely suuntautuu ensin kaupunginkirkolta Kilpisenkadulle, joka oli ennen Itäinen Puistokatu, ennen kuin sen nimi muutettiin Schildtin kunniaksi ensin Kilpikaduksi (Schildt = kilpi) ja sittemmin Kilpisenkaduksi. Kävelykadun ja Kilpisenkadun risteyksessä oli ennen nykyistä Säästöpankin kivitaloa piirilääkäri Wolmar Schildtin empiretyylinen talo, jossa hän asui perheineen, mutta myös käynnisti paikallisen Säästöpankin toiminnan. Pankin asiakkaiksi kelpasi ihan tavallinen rahvas pienilläkin talletuksilla.

Nousemme Kilpisenkadun yläpäähän, minne pilkistää Lyseo, Suomen vanhin suomenkielinen oppikoulu (perustettu 1858). Ruotsinkielistä opetusta kaupungissa sai jo kymmenkunta vuotta aiemmin. Schildt vaikutti vahvasti suomenkielisen koulun perustamiseen ja säilyttämiseen kaupungissa. Kävelyn aikana paljastuu, että Lyseo on alun perin sijainnut muissa osoitteissa ennen komean kivitalon valmistumista Asemakadun yläpäähän. Jatkamme matkaa Gummeruksenkadulle, mistä löytyy yksi näistä Lyseon ex-paikoista, merkittynä muistolaatalla.

Seuraavaksi pysähdymme Cygnaeuksenpuistossa kuulemassa Uno Cygnaeuksesta, joka päätyi vilkkaan nuoruutensa jälkeen Jyväskylään vauhdittamaan kansakoululaitoksen syntyä. Nyt osin parkkipaikkana olevalla, rakennustyömaaksi muuttuvalla aukiolla (jolta purettiin Kesyn koulu) on ollut ensimmäisiä seminaarin puurakennuksia, samoin ylempänä Vaasankadulla nyt olevien kerrostalojen paikalla.

Seuraava Lyseon entinen sijaintipaikka löytyy opiskelijoiden edelleen suosimasta Vaasan- ja Seminaarinkadun kulmauksesta - Sohwin seinästä! Eipä ole tullut sitäkään muistolaattaa aiemmin huomattua! Käymme vielä kääntymässä kampuksen kulmalla Yliopistoportti-veistoksella, jonka sinisessä rungossa muistetaan tekstein Wilhelm Schildtiä. Vieressä on kierrokseen sopivasti Cygnaeuksen tammi.

Käännymme paluumatkalle kohti kaupunginkirkkoa, mutta poikkeamme vielä kurkkaamaan kolmatta Lyseon entistä sijaintipaikkaa Kauppa- ja Cygnaeuksenkadun kulmassa, ruokakaupan sivuseinällä. Yksi retken osallistuja havahtuu kertomaan, että viereisen kerrostalon rappukäytävässä on esillä historiatietoutta. Uteliaisuus voittaa, koska alaovi on jostain syystä auki. Saamme yllätyselämyksen tässä muuten tuikitavallisessa rappukäytävässä, joka onkin minimuseo: seiniä koristavat paikan historiaa hienosti valottavat suuret kuvataulut teksteineen. Näemme myös kuvan paikalla sijainneesta puutalosta, jossa lyseo tovin majaili.
Kävelykierros päättyy lähtöpaikalleen. Opas muistuttaa vielä Minna Canthin patsaasta, joka katsoo Kirkkopuistosta kohti teatteria. Minna joutui jättämään aloittamansa Jyväskylän seminaarin kesken, kun meni rakastumaan lehtoriin ja avioitui. Niin silloin ennen.

Toivottavasti ehdin vielä jollekin opastetulle kävelykierrokselle tänä kesänä. Osa huvista on muuten kuunnella oppaan selostuksen lisäksi tarinoita, joita muut kävelijät kertovat reitin varrelta...

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…