Jalkaisin

Totta puhuen en aio täysin ajelehtia, sillä minulla on reittisuunnitelma - Jyväskylän kartalle sattumanvaraisesti pudotetun avainnippuni ääriviivoja noudatteleva! Kaupunkikokemuksen ohjeet ja tämän reitin antoi eli tipautti minulle Kokemuksellisen kaupungin konsultti eli Meiju Niskala maaliskuussa, Jyväskylän syntymäpäiväviikolla . Sovimme silloin, että odotan Jyväsjärven sulamista, sillä reitin varrelle osuneet järviosuudet eivät olisi olleet jäiden heikkouden takia turvallisesti käveltävissä. Venekyytikin on sallittu tarvittaessa... Starttaan ajelehtimisretkelle Rauhalahdesta, kaupungin venepaikoilta, mistä löytyy myös iltapäivälainaksi saamani soutuvene. Useimmat veneistä ovat rannassa tänä hellesunnuntaina. Kevyt tuuli huojentaa oloa, kun alan soutaa ensimmäisen lahdenpoukaman yli, Äijälänrantaan. Lutakko häämöttää vastarannalta helleudun lävitse. En aio sananmukaisesti ajelehtia vesillä, sillä heittäytyminen aaltojen vietäväksi pitäisi minut visusti tällä lähtörannalla. ...

Pehmeäksi hautunut aamupuuro Kartano Kievarissa antaa päivänpaisteisen alun toiselle peräkkäiselle reppuilupäivälle - vaikka sade jatkuisi, ei haittaa! On iloinen yllätys, että tutkimusmatka "muinaiselle" Keski-Suomen maakuntauralle jatkuu pilvipoudan vallitessa. Kurkkaan viereiseen, uudehkoon Hietaman kirkkoon, joka sattuu olemaan auki, ennen kuin siirryn astelemaan valtatie 13:n vieressä kaartelevaa Hietamantietä. Hietamantie on kunnon vanha kylätie, jonka varrella kukkivat upeasti mitä kauneimmat niittykukat (olisipa mukana kasvikirja tunnistukseen!) ja vilja lainehtii vielä vihreänä. Mutta miten ihmeessä sormustinkukka on päässyt leviämään niitylle? Lieneekö se karannut jostain läheisestä kukkapenkistä? En ole ennen nähnyt sormustinkukkaa villinä luonnossa kuin ulkomailla. Hietaman koulu taitaa toimia nykyään uudisrakennuksessa, mutta tämä vanha koulutalo (1898) miellyttää meikäläisen silmää enemmän. Käännyn pian pois Hietamantieltä, seuraamaan sen kanssa saman...