Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2010.

Lähiluontoretkellä

Kuva
Sadepisaroita on ilmassa, kun Suomen Luonnonsuojeluliiton lähiluontoretkelle valmis parinkymmenen hengen porukka kokoontuu Yliopistoportin tuntumassa Seminaarinkadulla. Asiantuntijat vetävät tätä ilmaista opastettua kävelyä, jonka aikana tutustutaan Jyväskylän yliopiston keväiseen puutarhaan ja liito-oravan elinpiiriin. Kävelemme kirjaston nurkilta mutkitellen Seminariumille ja sieltä edelleen uimahallin vieritse lähelle Liikuntaa, sitten palaamme takaisin vanhojen rakennusten tuntumaan ja lopulta Villa Ranan "salaiseen puutarhaan". Opimme liito-oravasta ja sen elintavoista sekä mahdollisista pesäalueista. Vaan tähän aikaan ei enää löydy mahdollisistakaan paikoista curryriisin näköisiä papanoita, joita voisi helpommin havaita varhain keväällä. Täytyypä muistaa tämä ensi vuonna! Toinen opas kertoo alueen puista ja pensaista - niitähän kasvitieteellisessä puutarhassa riittää. Tuossa kukkii terttuselja. Mantsurianjalopähkinä tekee oikeasti pähkinöitäkin. Komeissa harmaiss

Sadekatos

Kuva
Tuomien tuoksutehtaan sijasta seuraan tänään kävelyllä sadepisaroita. Välillä pisarat putoavat harvakseltaan, sitten tiheämmin; takin hihat alkavat painaa. Väinönkadulla pidän tauon herra Alvar Aallon sadekatoksen - yksi kaupungin kauneimmista - suojassa. Tai no, ehkä tämä on paremminkin Työväentalon (1924-25) juhlavan sisäänkäynnin lähes karnevalistinen, ilakoiva koristus, joka yllättää, kun miettii arkkitehdin tavaramerkiksi muodostunutta, hillittyihin väreihin leimautunutta tuotantoa. Ajatukset vievät vähitellen Italiaan. Työväentalon seinää koristavat sisäänkäynnin ja sen yllä olevan ruukkukoristeen lisäksi nämä kaksi "pyörylää" sekä noin toisen kerroksen korkeudella olevat komeat ikkunat, joista suurimman edessä on muka-parveke. " Palladiolainen paraati-ikkuna ", sanotaan Aalto-salin historiassa oikea-oppisin termein. Ja nämä "pyörylät" ovat medaljonkeja. Jätän sadekatoksen ja kävelen keskustan halki seuraamaan sadepisaroiden leikkiä puiden oksilla

Yläkaupungin illassa

Kuva
Yläkaupungin yö - jalalla koreasti! Teemana on ruokakulttuuri. Kävelen keskustasta kohti kampusta, pysähdyn taidemuseo Holvissa ja saan käteeni raparperipiirakan palasen. Raparperi , ruokakulttuurikeskus esittäytyy. Käyn kurkkaamassa toisesta kerroksesta Oravien perheen kodin 1960-luvun kodista. Voimauttavan valokuvan (ISÄ) esittelykierros on juuri päättynyt. Sitten pysähdyn Äkkigalleriassa , joka on vallannut kopioliikkeeltä vapautuneen tilan leffavuokraamon vieressä Kauppakadun yläpäässä. Teemana on ydinvoima, teoksia on valokuvista tilataiteeseen. Ajatuksia. Autoilta on yliopiston kampukselle pääsy käytännössä kielletty, tänään jalankulkijat ovat vallanneet alueen oikeasti. Suljen silmäni Oppion parkilta. Kampusalueelle menijöiltä tarkastetaan laukutkin Seminaarinkadun alussa sekä Philologica-rakennuksen viereisellä kävelytiellä, kun Yön rajattu alue alkaa - alkoholia ei saa sinne tuoda. En ole moneen vuoteen ollut Yössä, joka on nyt muuttunut iltapäivä-iltapainotteiseksi ohjel

Tuomenkukkia

Kuva
 Sää on lämpimän kostea. Madot venyttelevät matkallaan tien yli. On varottava askeliaan, jos aikoo säästää lierojen hengen. Viitaniemen palstaviljelmät ovat valmiina kylvöön; pelto on äskettäin kynnetty ja palstat merkitty. Ensimmäiset ovat jo ehtineet omalle läntilleen aloittamaan kevätpuuhat. Käännyn Pitkäkadun ja Voionmaankadun kulmasta, nyt remontissa olevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkiopinahjon (jota en oikeasti osaa sanoa muuksi kuin konservatorioksi, sorry!) takaa, Moirislammen puistoon ja kävelen linnunlaulun saattelemana lehdon halki uimahallin liepeille. Täällä tuomet ovat vasta nupullaan ja niiden juurella kukkivat ketunleivät valkoisina mattoina. Yliopiston kampuksen urheilukentällä ovat nuoret miehet liikkeessä. Kaksi futispeliä menossa, loput porukasta kiertävät kenttää vastapäivään. Valmentaja tai muu päällepäsmäri kailottaa. "Koko ajan pienessä liikkeessä! Koittakaa sipsuttaa kevyesti! Koko ajan pienessä liikkeessä! Koko ajan joka jätkä!" Kul

Vihreys

Kuva
Askelten arvon tietää kun on joutunut viettämään sisällä päiväkausia. Kesä on tulollaan ja siitä vasta haaveilee; sitten yhtäkkiä astuu ulos lämpöön ja huikeaan vehreyteen. Viitaniemen jousiammuntakentän laidoille on ilmestynyt punaisia aitoja. Vaara. Läpikulku kielletty. Yllä päristelee ultrakevyt lentokone. Kasinonmäellä ja sitä ympäröivillä nurmikoilla nautiskelevat auringonottajat tästä uskomattoman lämpimästä päivästä. Jatkan matkaa keskustaan. Harjun reunalla kukkivat käenrieskat, ruusupensaan juurella, kuin salaa. Kävelen hitaammin kuin reilu viikko sitten. Mielen valtaa hämmennys. Käveleminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka on niin helppo ajatella niin. Aina ei pääse liikkeelle kun haluaa, tai sinne minne haluaa. Ja sitten on heitä, jotka eivät edes muista tai välitä, että voisivat kulkea jalankin, vaikka kykenisivät...

Linnunlaulua

Kuva
Lähden seuraamaan kävelytietä Helsingin rautatieaseman länsipuolelta pohjoiseen. Auroran kentällä Finlandia-talon tuntumassa koirakoululaiset treenaavat tottelemista.Töölönlahden laidalla jalkojen alla tömisee tovin puulattia, sitten taas asvaltti, kun polku nousee Linnunlauluun. Radan itäpuolella ohi tuijottaa ohi kolkkaavia junia yksinäinen puinen strutsipatsas. Yhden puuhuvilan asukas on keväisissä pihatöissä, toisen pihalla on kutsuvan näköisesti pöytäryhmiä. Sinisen huvilan kahvilassa nautitaan alkuillan kevätauringosta. Harmittaa, kun en voi jäädä kupilliselle ihailemaan Töölönlahden maisemia. Ensi kerralla pitää muistaa tämä paikka. Radan ylittävän kävelysillan kupeessa venyttelee juoksija antaumuksella. Ylitän radan ja kohta Eläintarhantien varressa ihailen mm. upeaa punaruskeaa jugendtaloa , jonka ulkoseinissä julistetaan Valoa sokeille ja Ljus åt de blinda . Sitten keskityn nauttimaan sinivuokoista, jotka suloisina mattoina peittävät Diakonissalaitoksen edustaa. Matka k

Kivelä

Kuva
Päiväkävelyllä Tuomiojärven ympäri tulee yllätys vastaan Löylyjoen ja vanhan leirintäalueen välisessä metsikössä. Etenkin kun muistelen Suur-Jyväskylän lehden juttua, jossa kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen on vakuuttanut, että polku pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnollisessa asussaan. Se polun luonnollinen asu oli ennen tätä levennystä "hieman" kapeampi. Kyseessä oli nimittäin aiemmin juurakkoinen metsäpolku, nyt Löylyjoen puoleisessa päässä on työkoneilla kuljettu levennetty tienpätkä. Syy on arvatenkin se, että polun varressa sijainnut Kivelän tilan entinen maakellari on pistetty maan tasalle, purkujätteet viety pois ja paikan viereen rannan puolelle tuotu pari multakasaa. Muistaakseni rannan puolella oli aiemmin puitakin, nyt siinä on savikkoinen / hiekkainen aukko. Onko paikalle tulossa laituri?  Tulee fiilis, että täytyy tulla takaisin hyvin pian, ennen kuin täällä myllätään vielä enemmän...Niinpä myöhemmin illalla hilppaisen Eeronkadun kulmasta harjupolul

Kivistä

Kuva
Vapunpäivä on vaihtelevaa säätä, tuulenpuuskia. Ei tee mieli keskustaan katsomaan, onko siellä jo siivottu juhlimisen jälkeen. Rajakatu on turvallinen, hiljainen valinta illalla; harvakseltaan kulkijoita, hädin tuskin edes autoja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kohdalla katselen piha-aluetta, jota rajaavat kiviaiheiset muodostelmat. Rajakadun puolella minua tuijottavat häkkeihin vangitut kivet. Seuraavan pihan puolella jään ihmettelemään hautamuistomerkin tapaista teosta. Kenen (yhteis)haudalla siinä kasvaa, ei vain kortta, vaan ihan puskaa? Onko tämä kauppaoppilaitoksen ja jonkun tai jonkin muun muistolle? Minkäänlaista infolaattaa tai kaiverrusta ei näy.  Nousen JAMKin takaa Aatoksenkatua ortodoksikirkon viereen ja hylkään kävelytievaihtoehdon; kapuan harjulle metsäpolkua. Tämän harjun laella on kulkijoita keskustan (The) Harjua harvemmin. Kun tulen harjanteen päälle, muistan etten ole vieläkään ottanut selvää, mitä töllejä paikalla on aikanaan ollut. Nämä vanhat kivijalat eivät p