Jalkaisin

Sirkusmusiikki soi vienosti Suomen käsityön museon näyteikkunan edessä kävelykadun puolella. Vuoden 2013 nukkespesiaali on vallannut lasin takaisen areenan: Jyväskylään on saapunut sirkus! Ruudun takana on monenmoista sirkustaiteilijaa: klovni, jonglööri, leijonankesyttäjä, puujalkakävelijä, maailman vahvin nainen... Runsaslukuinen yleisö seuraa henkeään pidättäen eri sirkustaiteilijoita, sillä katsottavaa riittää. Leijona karjuu kita ammollaan, mutta kenties monen katse kiintyykin yläilmoihin missä punamekkoinen neitonen astelee varmasti nuoraa pitkin ilman minkäänlaista turvaverkkoa. Käärmeenlumooja tanssittaa taipuisaa matelijaansa (liekö tanssivilla neidoilla nauhojen sijasta luikertelijat kumppaneinaan?!), taikuri nostaa kaniinin silinterihatusta. Taitovoimistelijat temppuilevat vaivattoman näköisesti, veitsenheittäjä valmistautuu sinkoamaan tikarin avustajaansa kohti. Aikamoinen poppoo. Suomen Nukketaiteilijat ry on jälleen loihtinut ohikulkijoiden iloksi jälleen hi...

Kansalliskirjasto. Se kuulostaakin niin uljaalta. Maamme tärkeiden kirjojen kodilta, jonka kätköissä on varmasti arkistojen aarteita ja historian huimaa havinaa. Jätän laukkuni säilytyslokeroon ja astun oviaukosta kirjojen maailmaan. Korkealla yläpuolellani on Kupolisalin hurmaavan hieno pyöreä kattoikkuna. Miksi en ole tullut tänne aikaisemmin? Helsingissä voi lähteä kävelykierrokselle kirjastoja ihmettelemään, vaikka ei olisi aikeissa lukea yhtään kirjaa tai lehteä. Kirjastojen kirjoa löytyy uuden uutukaisista näihin vanhoihin arvorakennuksiin. Kansalliskirjasto on kunnioitusta herättävä keidas, jossa liikun automaattisesti hissukseen, jotteivat kengänpohjani kopisisi liian häiritsevästi. Eteläisessä lukusalissa alkaa jo tehdä mieli pysähtyä lueskelemaan, kuten muutama tiedonhaluinen on päättänyt tehdä. Ehkä minunkin on syytä avata edes yksi kirja. Mitähän tässä salissa saa selata? Huh! Valtiopäivät 1888. Talonpoikaissäädyn pöytäkirjat, pappissäädyn pöytäkirjat. Niin, si...