Jalkaisin

Helvetistä itään? Siitä tulevat itselleni ensimmäisenä mielleyhtymät elokuvaan ja kirjaan, joskaan ei tismalleen samalla nimellä, vaan kyseessä ovat Elia Kazanin ohjaama elokuva Eedenistä itään (pääosassa James Dean ) ja sen pohjana ollut John Steinbeckin romaani, niin ikään Eedenistä itään . Erittäin vaikuttavia kumpikin, joten Helvetistä itään on ollut nerokas oivallus nimeksi luontopolulle, joka johtaa Helvetinjärven kansallispuiston Kankimäestä Helvetinkolulle. Saavuin pikkutietä Kankimäen parkkipaikalle tosi kauniin sään vallitessa Haapamäen suunnasta Himmaanmäen näkötornilta – ajattelin että Helvetinkolu on sen verran lähellä poiketa – mutta kun näin täpötäyden parkkipaikan, mietin hetken, kannattaako jäädä. Upea syyspäivä oli saanut muutkin liikkeelle. Koin ihka ensimmäistä kertaa tämän vuoden erikoisuuden eli ruuhkan luontokohteessa. Päätin kuitenkin odotella parkkipaikan vapautumista ja odotus palkittiin kohtuullisen pian. Kankimäen ravintola Helvetin Portti olisi myös h...

Mustaviirin saari ja ylipäänsä visiitti Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon oli minulle sellainen haave, että en uskonut retken helpolla toteutuvan. Niinpä olikin ihan huippujuttu, että sain elokuussa ystäviltä kutsun retkelle Mustaviiriin, Struven ketjun merkeissä. Aiemmin olin Struven ketjun suojelluista mittauspisteistä käynyt Oravivuorella, Aavasaksalla sekä Alatornion kirkolla. Struven ketju on Unescon maailmanperintökohde, jonka kuudesta suojellusta mittauspisteestä Suomessa Mustaviiri on se eteläisin. Friedrich Georg Wilhelm von Struve ideoi tämän kolmiomittausketjun, jonka avulla selvitettiin 1800-luvun alkupuoliskolla maapallon muotoa ja kokoa. Kohti Mustaviiriä Lähtösatamamme oli Pyhtään Lököre, josta viiden hengen porukkaamme lähti Mustaviiriin kuljettamaan Toni Reingoldt Jumi-aluksellaan. Iloista odotusta oli ilmassa, kun lähestyimme Mustaviirin saarta, paukkuliivit kaulassa. Mustaviirin saarelle ei tosiaan ole vuoroveneyhteyttä, vaan sinne pääsee vain niin sanotusti o...

Tänä aamuna lähdin jo ennen aamiaista kävelylle kohti Jyväskylän keskustaa, suuntana Tourujoen luontopolku. En ikävä kyllä herännyt niin varhain, että olisin päässyt kuuntelemaan keväistä linnunlaulukonserttia varhain auringon nousun tienoilla, mutta ei se mitään. Laskeuduin Kankaankadulta jyrkkiä rappusia alas Tourujoen laaksoon. Olen jo viime viikkoina odotellut, milloin vihreys rävähtää täysillä auki Tourujoen luontopolulla. Vähän kerrassaan puiden silmut alkavat puhjeta, jopa kaatuneissa puissa. Tuomen kukkimista saa vielä vähän odotella. Tourujoen luontopolku on niin kaupungin keskustassa, että kontrasti on suorastaan huvittava: tällä Vanhan hautausmaan puolella jokea astellaan mahdollisimman luonnontilaisessa maastossa polkua ja pitkospuita, vastapäätä Kankaan yhä tihentyvältä asuma-alueelta tänne katsoo kerrostalojen rykelmä. Kerrostalot unohtuvat, kun astelen aamunhiljaista polkua mitä kauneimpien keväänvihreän sävyjen maisemassa. Vastaantulijoita ja ohikulkijoita on ennen yhde...

Vain muutaman kilometrin päässä vilkkaasta Hirvaskankaan alueesta Äänekoskelta löytyy Koiviston kylä ja sen museotie. Museotien komean tienviittatolpan juurelta alkaa myös kyläläisten ylläpitämä Koiviston kylän luontopolku. Tein Koivistolle peräti kaksi eväsretkeä viikon sisällä, joten voinee sanoa, että viehätyin luontopolusta ja eritoten Naakkiman laavusta aika tavalla! Heti alkuun reitti ylittää 69-tien – siinä pitää oikeasti olla tarkkana, sillä tiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tienylityksen jälkeen ollaankin pian kohdassa, jossa voi erityisen hyvin kuulla linnunlaulua, vaikka moottorien ääni vielä hetken selän takaa kantautuukin. Kummallakin retkellä hiljensin askeleitani ja mietin ties kuinka monetta kertaa, kuinka kiva olisi tietää, ketkä tähtilaulajat ovat äänessä. Suloisia säveliä vetelivät ne pikkusiivekkäät! Polku nousi pienen matkaa ylemmäs ja seurasi metsän reunaa hakkuuaukean vieressä, kunnes sukelsi kunnolla sammaleiseen satumaahan. Koiviston metsiin on kätketty mitä hi...