Lepopäivän ratoksi: Utajärven kulttuuripolulla

Utajärven aamu koitti kauniina, mutta helteisenä. Niin, en todellakaan ollut mikään kuuman sään fani, kun oli siirrettävä eteenpäin paitsi jalkoja, myös rinkkaa selässä. Ihan kokonainen lepopäivä (tai oikeastaan puolitoista) oli siksi erityisen ihana ajatus: jaloittelisin sinä aikana vain pienellä alueella Utajärven keskustassa tai sen tuntumassa. Matkani jatkuisi vasta myöhään iltapäivällä seuraavana päivänä. Utajärven pappila oli aivan taivaallinen lepokeidas vaeltajalle. Sain nukkua kauniissa huoneessa vanhassa päärakennuksessa, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1763 sekä 1890-luvulta, uusimmat 1950-luvulta. Juhla- ja kokoustilanakin käytetystä pappilasta pidetään hyvää huolta; nytkin oli ulkomaalausremppa menossa. Taloa emännöivä ihana Pirkko Laitinen kattoi pöytään mahtavan aamiaisen. Kuinka monessa paikassa voi muka saada lakkakiisseliä aamupuuron kanssa? Sain Pirkolta vinkkejä tutustumiskohteiksi. Tuumasin, että turistipäivääni sopi mukavasti Utajärven kulttuur...