Jalkaisin

Kun muutama vuosi sitten olin lähdössä Susitaipaleen vaellusreitille Ilomantsin Möhköstä, huomasin siellä viitan Lemmenpolulle. Jo silloin päätin, että jonain päivänä palaan Möhköön ja käyn tutustumassa myös Lemmenpolkuun. Lemmenpolku on noin 1 kilometrin mittainen ja se alkaa Möhkön ruukin päärakennuksen eli Pytingin tuntumasta. Tehtaanjohtajana oli vuosina 1868-88 C. J. Hallberg ja hänen aikanaan 1870-luvulla alueelle tehtiin promenadi rouva Amanda Hallbergille . Kun rautaruukin tehtaanjohtajaksi oli tullut Aksel Berner , hän meni naimisiin Martta Ruuthin kanssa vuonna 1891 ja Berner kunnostutti Lemmenpolun sekä puutarhan nuorikolleen. Pitihän nuorella rouvalla olla mukava kävelypolku. Koitajoki jakautuu Möhkön kohdalla: Lotinankosken ja Möhkökosken uoma on sitä vapaana virtaavaa osaa, kun taas Möhkön ruukin vanha kanava suuntaa kohti entistä sähkövoimalaa. Vanhasta kanavasta laskee lempeästi sivuhaara Pytingin vieritse tänne Lemmenpolun varteen. Vaikka Lemmenp

Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa oli pitkään ollut retkikohdelistallani, mutta koska olin edellisillä Ilomantsin käynneillä ollut liikkeellä ilman autoa, oli käynti siellä jäänyt haaveeksi. Julkisilla eli linja-autolla puiston tienhaaraanpääsee vain kouluvuoden aikana. Viime kesänä heinä-elokuun vaihteessa oli kuitenkin auto alla ja suuntasimme Pohjois-Karjalan reissullamme tähän maamme itäisimpään, pinta-alaltaan Suomen pienimpään (6 km 2 ) kansallispuistoon. Petkeljärven kansallispuistoon on Ilomantsin kirkolta matkaa parisenkymmentä kilometriä. Olisimme mieluusti majoittuneetkin Petraniemessä mukavaan retkeilykeskukseen, mutta sisämajoitustilat olivat jo täynnä (eikä meillä ollut telttaa matkassa). Niinpä tutustuimme kansallispuistoon päiväretkillä, ilomantsilaisesta maatilamajoituskohteesta käsin. Tutkimme hetken karttoja ja pähkimme, mille polulle lähteä. Taitajan taival (31 km) sai luvan jäädä toiseen kertaan, joten ei ollut asiaa Mekrijärvelle saakka.

Olin aiemmin Cornwallissa käydessäni haaveillut siitä, että pääsisin joskus käymään myös Scillynsaarilla, jotka sijaitsevat noin 45 kilometrin päässä Englannin mantereesta, Land's Endistä. Niinpä päätimme törsätä höpsöön Scilly-päiväretkeen: aamulla lyhyt lento Land's Endistä St Mary's-saarelle, muutama tunti saarella ja paluu laivalla takaisin samana iltana. Lentomatka kesti vain vartin, joten ilmalennon aikana ei tullut tehtyä mitään muuta kuin katseltua ulos ikkunasta: joko ne saaret kohta näkyisivät? Hyvin pian saariryhmän ensimmäiset rantamaisemat tulivatkin näkyviin! Atlantin ympäröimistä saarillä saarilla asuu noin 2,200 ihmistä, yhteensä vain viidellä saarella. Loput noin 140 saarta ovat asumattomia. Kun katsoin ilmasta huikean turkoosia vettä, mietin heti, että tuolla olisi aika huikeaa meloa - ainakin tuulettomalla säällä. Pian olimme jo St Mary's-saaren yllä ja pienkoneemme laskeutui pääkaupunki Hughtownin kupeeseen (kuvan yläosan lahdenpohjuka