Jalkaisin

Näyttelijä Aaro Vuotila mietti muutama vuosi sitten, kymmenen hengen porukalla metsässä toteutetun Ronja Ryövärintytär -näytelmän jälkeen, että olisi kiva toteuttaa jotain pienimuotoista metsään.  Vähitellen syntyi ajatus laulukävelystä , joka löysi tänä kesänä paikkansa Laajavuoren metsästä, vain muutaman kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Olin aikonut käydä laulukävelyllä jo kesäkuussa, mutta jäänyt silloin sadepisaroiden tanssin tähden kotiin. Tässä aurinkoisessa säässä ei ollut enää yhtään syytä jättää laulukävelyä väliin. Mennään metsään! Aaro luotsasi puolen päivän maissa Laajiksen kahvion sisäänkäynnin luota sinne kokoontuneen ryhmämme hiljaisempaan paikkaan seikkailuratojen, frisbeegolffaajien ja maastopyöräilijöiden keskeltä. Vuorilammen rannan polku oli viime päivien sateiden ansiosta osin veden alla, mutta selvisimme kuivin jaloin eteenpäin. Tapio, Tapio... Laulu alkoi kasvaa ja soi kohta kallion katveessa. Olin miettinyt, olisiko metsäisännälläm...

Savonlinnan Linnankadun päässä, Rantakadun kulmauksessa odottaa opas tuulelta suojassa. Osun kaupunkiin hyvällä tuurilla juuri sellaisena talvipäivänä, jolloin tarjolla on kävelyopastus. On aika hupaisaa, että reitti kulkee tasan yhtä katua pitkin! No, Linnankatu sattuu olemaan Pietari Brahen vuonna 1639 perustaman kaupungin vanhin katu. Lähdemme kävelemään hissukseen Linnankatua kohti Olavinlinnaa. Tyylikäs keltainen kivitalo (1910) on pitänyt sisällään asuntojen ohella Oksmanin vesitehtaan. Vesitehdas? Raksutan sanaa hetken, mutta sitten paljastuu että kellarikerroksessa valmistettiin virvoitusjuomia. Jos hetken kuvittelee, että Linnankatu olisi vain vanhoja historiallisia rakennuksia, niin ei suinkaan ole. Kadun varrelle on noussut alkuperäisten puutalojen tilalle monenlaista asuinrakennusta, joista tämä funkistalo (1941) on vähäeleisin. Kivijalkojen asiantuntija voisi ehkä arvatakin, että Koistisen talolla on ikää. Hyväkuntoinen puutalo on Savonlinnan vanhin rakenn...

Lievestuoreella on alkanut Liisan Tarinat -kulttuurikuukausi . Lievestuoreen lähihistoriaa valottaa tapahtuman merkeissä Senja Matilaisen luotsaama kulttuurikävely, joka lähtee liikkeelle kansalaisopiston pihasta Opistotieltä. Paikkakunnan tarinoita vielä pidemmältä ajalta tuntevat herrat Erkki Saloranta ja Erkki Turunen ovat myös lupautuneet myös tarinoimaan kierroksella. Olen itse kylällä täysin turistina; tätä ennen olen jalkautunut Lievestuoreella vain luontokohteisiin. Epäilenpä, että kaikki muut viitisenkymmentä kävelijää luultavasti tuntevat toisensa. Lähdemme Opistotietä pitkin eteenpäin kuultuamme aluksi kansalaisopiston historiasta. Naapuritalossa piti Olka Virtanen ruokapalvelua ja majoitti poikamiehiä - ja löysi lopulta heidän joukostaan itselleen puolison. Käännymme Liepeentieltä Huminankujalle, joka päättyy ratakiskoihin. Lievestuoreen alkuperäinen juna-asema oli tämä pienempi rakennus, mutta alkujaan se on kuulemma näyttänyt erilaiselta. Ratatyö valmistui 191...

Opastettu kävelykierros Bristolin katutaiteen maailmaan jatkuu Nelson Streetiltä kohti Stoke's Croftia . Stoke's Croft on paitsi kadun nimi, myös epävirallinen nimi sitä ympäröivälle alueelle, joka on todellinen kulttuurikortteli. Lyhyt kävelymatka alikulkutunnelien ja niissä olevien teosten kautta antaa jo osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Vaikka minkälaisia teoksia eri tyyleillä! For the Love of Dub ! (tekijät: Uri Green ja Kiarash Darafshi) . Tapahtuman mainoksen voi tehdä näinkin hienosti ja kookkaana, rakennustyömaan aitaan.  Kävelykierroksen opas John National toteaa, että töiden päälle maalataan usein uusi; se miten kauan kukin teos saa olla paikallaan koskematta, on aivan kiinni siitä, minkä verran taideteoksesta pidetään. Puhelinpuoti on myös valinnut tavanomaisesta poikkeavan ja huomattavasti mielenkiintoisemman tavan koristella rakennuksensa julkisivun. Juu, kyllä seinästä löytyy myös vihainen lintu... Klassisemman taiteen ystävä voi riem...