Jalkaisin

Ei yhtä raumalaista Unescon maailmanperintökohdetta ilman toista. Vanhaan Raumaan tutustuu ehdottomasti parhaiten kävellen ja ajan kanssa. Hmm, omalla viimeviikkoisella visiitillä oli aivan liian vähän aikaa hidastella askelia taajempaan. Kieltämättä olisin mielelläni häätänyt myös autot pois kapeilta kaduilta syrjemmälle (muidenkin kuin meidän turistien), mutta liike-elämä ei moisesta ajatuksesta siellä pidä. Kävelykadut olisivat omiaan puutalokorttelien valtaväyliksi. No, hyvä on, älä unta nää. Suomessa on harvinaista saada kävellä kaupungin keskusta-alueella, jossa rakennukset ovat matalia ja henkivät romanttisesti vanhaa ja kaunista, mutta täällä se onnistuu. Muutama piha vanhan Rauman reunamilla yllätti iloisesti avoimilla porteillaan, joista ohikulkija saattoi nähdä komean punaiset köynnösruusut ovenpielessä. Entä rakennusten värimaailma? Ei tylsää yhtä ja samaa kaikkialla, vaan monia eri sävyjä ja värejä niin vaaka- kuin pystylaudoitettujen talojen seinissä. Tyylisuunnissa lö...

Unescon maailmanperintöluetteloon päässyt Sammallahdenmäki Ala-Satakunnassa oli jäänyt itseltäni tyystin unholaan, mutta onneksi ruskea opastekyltti osui silmiin viime viikon lopulla Lapin* kohdalla (Lappi, entinen kunta, kuuluu nyt Raumaan). Voi tätä uusien kuntien sekamelskaa. Uskaltaakohan kohta puhua kylistä ex-kuntien kohdalla, vai pitääkö opetella taajama -sanan käyttö? Sammallahdenmäki on pronssikautinen muinaisjäännösalue, Suomen ja Skandinavian parhaiten säilynyt. Alue on yksityisomistuksessa, joten on hienoa, että se on avoinna myös yleisölle. Kallioisen alueen laelle johtava kävelypolku lähtee opastetaululla ja esitteillä varustetulta infotaululta, mutta jos mahdollista, on parasta tutustua Sammallahdenmäkeen paikalla näin kesällä päivystävän oppaan kanssa (3.8. asti ma-pe klo 11-17); se ei maksa kuin 2e/hlö. Muinaisjäännöksiin tutustumiseen voi liittää myös luontopolkuosuuden, joka kulkee tasaisemmalla maalla. Ilahduin heti alussa kasvihavainnosta: kalliokielo jäkä...