Jalkaisin

Kävin Hossan värikalliolla ensimmäisen kerran viime syyskuussa, mutta kun tuli tilaisuus tehdä sinne talviretki lumikenkäillen, en epäröinyt. Olisi kiva nähdä samat maisemat toisena vuodenaikana! Hossan retkeilyalueella oli hiljaista saapuessamme, etelän hiihtolomaviikosta huolimatta, mutta hämmästyin silti Lihapyörteen tyhjää parkkipaikkaa. Onneksi tie oli kuitenkin aurattu. Matkassa olivat kaiken varalta sekä sukset että lumikengät, mutta koska maasto on Hossassa kauniisti sanottuna vaihtelevaa, valitsimme meille mäkiystävällisemmän vaihtoehdon eli lumikengät. Eipähän tulisi kellahdettua kumoon alamäessä eikä uuvahdettua ylämäessä... Lähdimme seuraamaan Ala-Ölkyn kautta kulkevaa, keltaisin maalimerkein merkittyä Värikallion polkua. Polkua oli joku muukin kulkenut lumikengillä, ei ehkä ihan samana päivänä, mutta ura oli kuitenkin helposti seurattavissa. Heti alussa oli vastassa Lihapyörteen laavu, minkä katselupaikalta erottui myös hieman virtaavaa vettä, mutta pääosin Some...

Värikalliolle matkaa noin 17 kilometriä. Ja sama takaisin. Eikä autoa käytettävissä. Vaihtoehtoina olivat jalkapatikka molempiin suuntiin, toiveikas liftin yritys tahi varmempana keinona taksi menosuuntaan, ja kävely takaisin. Onnekseni puhuin ongelmasta ääneen Hossan Lomakeskuksen aamiaispöydässä, missä aamupalaa popsi samaan aikaan myös kaksi ulkomaista retkeilijäryhmää suomalaisoppaineen. Toinen porukka oli lähdössä juuri Värikallioille päin ja minulle löytyi ystävällisesti istumapaikka retkeläisten tilataksista. Tulipa samalla myös harjoiteltua retkeilyranskan höpöttämistä. Kyyti jätti myös minut ihastuttavasti Lihapyörteeksi nimettyyn paikkaan (ihan oikeasti, Lihapyörre ! Voisiko joku ystävällisesti kertoa nimen tarinan?). Tältä parkkipaikalta pääsee tekemään 8 kilometrin mittaisen rengasreittikävelyn, joka käyttää Ala-Ölkyn kautta kääntymässä Värikalliolla. Toisessa kuuluisassa paikassa eli Julma-Ölkyllä poikkeaminen tekisi päivästä pikkuisen pidemmän - ja jos vielä käve...