Vuori-Kalajalla virkistäytymässä
Oli elokuu ja olin viettänyt pitkähkön rupeaman mökillä Keiteleen saaressa. Sen verran olin tulla verran mökkihöperöksi, että oli pakko päästä jaloittelemaan, edes vähän. Vaikka Etelä-Konneveden kansallispuistossa ja Vuori-Kalajan laavulla oli tullut käytyä kesäkuussa jo pari kertaa, tuli se seutu ensimmäisenä mieleen. Jo ajatus ilahdutti, saati sitten Vuori-Kalajalle vievän polun varressa töröttäneen kaatuneen kuusen virnistelevä puunaama! Ajatuksissamme oli alun perin ollut kävellä päivän aikana Kalajanvuoren ympäristössä kulkeva Kolmen kukkulan reitti, mutta koska tyypilliseen tapaamme pääsimme liikkeelle vasta iltapäivän puolella, päätimme tyytyä vain leppoisaan Kalajanvuoren lenkkiin (4,6 km). Vuori-Kalajan rantoja seurailevaa metsäpolkua kävellessäni tuntui yksinkertaisesti ihanalta. Hiljaista, tyyntä, auringon lämpöä. Elokuun onnea. Pysähdyimme harmaan mökin luo, missä olen aiemminkin ihmetellyt sitä, kuinka pienen rakennuksen asukkina on ollut tuvan isännän el...