Muuntamotaidekävelyllä, Jyväskylä

Jyväskylässä on jo useampaan kertaan tuotu taidetta sähkönjakokaappeihin, mutta tänä vuonna vuoronsa saivat isommat sähköpömpelit eli muuntamot. Tulevana viikonloppuna (1.-3.10.2015) muuntamot kokevat lisäksi valaistumisen, sillä Kaupunkikerroin-tapahtuman katutaideteokset ovat osa myös tämän vuoden Valon kaupunki -tapahtumaa. Siispä kävelykatsaus menneeltä kesältä maalattujen muuntamoiden maailmaan, vielä valoisaan aikaan!

Vuoden 2015 Kaupunkikerroin -tapahtuma toi kesällä taide-elämyksiä paitsi esityksinä ja kaduille, myös katujen varteen. Tämä osoitteessa Vapaudenkatu 75 sijaitseva Jukka Silokunnaan maalaama sähkömuuntamo räjähti silmille jo kadun toiselta puolelta saakka jättipuluineen ja (pikku)autoineen. Teos on siitä kiva, että sen voi havata helposti paitsi kävellen tai fillarilla kulkija, myös ohiajava autoilija. Pulu tosin taitaa tykätä kyttyrää autoista, tuosta sädetyskatseesta päätellen! Ajattelin jättipulun nähtyäni myös aiemmin tänä vuonna - taisi olla Yläkaupungin Yön aikoihin - tapaamiani pulupäisiä hahmoja, jotka tepastelivat kujertamassa mm. Kirkkopuistossa.

Mietin ensimmäisen muuntamoteoksen nähtyäni, mistä seuraava voisi löytyä. Päätin kokeilla Tourujoen vartta ja ilokseni sieltä tuli vastaan seuraava! Jukka Hakasen monimutkainen työkaluja sun muuta sisältävät maalaukset muistuttivat kunnon autotalliverstasta. Kodin pikku sähkömies tai -naisjyrsijä kamppeineen tekemässä vähän uusia säätöjä.

Tämän muuntamon kiertämiseen meni hieman enemmän aikaa, sillä mutkikasta katsottavaa riitti. Teoksen näkee toki läheisiltä kävelyteiltä, mutta sitä kannattaa kavuta katsomaan ihan läheltä. Rauhallinen väritys istuttaa muraalit hyvin kaupunkimaisemaan.

Sitten jouduinkin jo miettimään, mihin suuntaan lähteä. Missä voisi olla sähkömuuntajia, jotka olisi saanut maalata Kaupunkikertoimessa? Kävelin pienien mutkien kautta Kirkkopuistoon, mutta siellä ei tärpännyt. Lohduttauduin kirjaston sisäpihalla kerrassaan upeiden muraalien äärellä.

Kirjaston parkkipihan seinällä on paitsi Jyväskylän tuttuja maamerkkejä, kuten Kuokkalan silta, Suomi-laiva, Jyväsjärven rannan Suuri kompassi, Vesilinna... Jouduin lopulta turvautumaan nettiin ja etsimään sieltä tarkempia koordinaatteja seuraaville muuntamotaideteoksille.

Seuraava taideteoksella varustettu sähkömuuntamo löytyikin ilahduttavan läheltä: kaupungintalon takapihalta, Gummeruksenkadun varresta. Puutarhamansikka vai ahomansikka? Ehkäpä puutarhamansikka. Anna Ruth oli taiteillut tämän aiemmin täysin huomaamattoman muuntamokopin aivan mahtavasti!

Mansikka katsoi kadulle päin, kukkiva peruna puolestaan kaupungintalon pihan suuntaan. Näinköhän muuntamo oli aiemmin ollut näin kauniilla luonnonkivien koristamalla jalustalla, rappusineen? Sähkömuuntamo on nyt kuin koru. Ajattelin koulujen vanhoja kasvitauluja mustine taustoineen. Tässä on samaa tyylikkyyttä.

Jos kävelee Neron portaita ylös Harjulle Yliopistonkadulta, voi tarkkaavainen kulkija nähdä kivirappusreitillä vihjeen tästä teoksesta. Minä kuitenkin lähdin pois ydinkeskustasta kiertäen Norssin Oikokadun kautta ja kävelin Harjun laitaa Pitkäkadun suuntaisesti, kun vastaan tuli jälleen uusi Kaupunkikerroin-työ. Jyrsijät olivat vallanneet Harjun kyljessä olevan sähkömuuntamon. Muistin että seinä oli aiemmin hyvin töhryinen - tämä on ihan eri juttu! Ota silmä käteen ja katso... Jukka Peltosaari on selvästi laittanut tähän teokseen enemmänkin ajatusta. Tuli mieleen Egypti, mutta muu jäi arvoitukseksi.

En ikävä kyllä hokannut, että toisella puolella Harjua olisi ollut vielä lisää Kaupunkikerroin-katutaidetta, tekijänä Jussi Riihelä.  Ne jäivät näin ollen näkemättä kesäkävelyillä, mutta uskon että näen ne vielä Valon kaupungin valaisemina.

 

Ehdin kuitenkin vielä kesäisellä muuntamotaidekävelylläni poikkeamaan Vesangantien ja Laajavuorentien kulmaukseen, missä olin jo aiemmin nähnyt tutun oloisia hahmoja. Suosikkigraffiteissani Jyväskylässä lukee yleensä SBF ja olikin hauskaa, että Super Best Friends-teksti löytyi tämän sähkömuuntamon seinästä!

Hilpeät mikkihiirikorvaiset hahmot viheltelivät vienosti, autot jyrisivät ohitse. Kiersin kangastossuissani sähkömuuntamon ja iloitsin jälleen kerran siitä, että katutaide on juurtunut Jyväskylään. Kiitos taiteilijoille ja tukijoille! Tuskin maltan odottaa, miltä nämä teokset näyttävät vain muutaman illan kuluttua Valon kaupungin merkeissä!