Siirry pääsisältöön

Joulunaluskävelyllä Jyväskylässä 2017


Sunnuntaisin on yleensä parhaiten aikaa käydä kävelyllä, vaikkapa pidemmällä sellaisella. Jokin mielijohde sai valitsemaan ensikohteeksi Keskussairaalanmäen. Olihan siellä katsottavana ainakin Jyväskylän tämän hetken tärkein rakennustyömaa.

Kävelimme Keskussairaalanmäelle vähemmän mukavaa reittiä eli Savelankadun kautta. Joo, siellä kulkee kyllä kevyen liikenteen väylä, mutta liukkauden torjuntaa oli harrastettu väylällä niukasti eli vähäiset hiekat/sepelit eivät olleet yltäneet koko jäisen väylän leveydelle. Siispä osa matkasta piti kulkea varovaisesti kävelytien reunan lumikaistaleella tai tassutella hipihiljaa mitä liukkainta jäätä pitkin.


Rauhallista tahtia astelemalla pääsimme kuitenkin haavereitta Länsiväylälle ja edelleen Kukkumäentielle, jonka varressa muhkea monttu nyt vähitellen täyttyy rakenteilla olevasta Keski-Suomen Sairaala Novasta. Rakennuksen muoto on ylhäältä katsottuna (valmistuttuaan) kuin kolme yhteen liitettyä H-kirjainta, järkälemäistä kokoa tietenkin.

Sairaalan alueella ei tule huvikseen kuljeskeltua, joten oli hieman outoa kävellä alueella "vapaaehtoisesti".  Työmaata pääsee katsomaan aidan takaa viereiseltä P-paikalta ja hieman ylempänä olevan pienen showroom-parakkirakennuksen edustalta.


Vanha sairaala koostuu niin monesta erillisestä rakennuksesta, että en ollut tajunnutkaan. Tämä kaunis ydinluuta (ainakin sarjakuvissa) muistuttava ovenkahva avaa pääsyn rakennukseen 45.


Alueen arkkitehtoonisten yksityiskohtien sijaan päätimme keskittyä jouluvalaistuihin puihin, sillä niitä näytti olevan harvinaisen paljon. Erikoisimmat jouluvaloviritykset on tänä vuonna 2017 tehty korkeiden mäntyjen oksistoon eli sairaalanmäen kaamosta koristavat myös joulumännyt! Koska ei ollut vielä pimeä, eivät hienot jouluvalot olleet vielä näyttävimmillään, joten pitäisikin käydä alueella uusiksi iltakävelyllä.


Perinteisempää jouluvalaistusta löytyy sairaalan alueelta useasta paikasta. Gravidan eli synnytysosaston ikkunoiden edessä on valaistu hyvin soma kuusi.


Kävelimme mäeltä alemmas kohti Keskussairaalantietä. Komea kuusikolmikko tervehti meitä Kappelin tienoilla ja senkin jälkeen tuli vastaan iso, valoin varustettu kuusi. Sitten liukastelimme parkkipaikkojen halki "Ei talvikunnossapitoa"-rappusia kohti (rappusten päät teljetty ketjuin) ja kapusimme rappusten vierustoja pitkin sairaalan pääsisäänkäynnin luo.


Suomi100-hengessä pääsisäänkäynnin edessä kaksi lehdetöntä puuta oli verhottu sinivalkoiseen juhlavalaistukseen, joka muiden valaistuskohteiden (kuten kahvila-ravintola Caterinan edustan runsas havupuuryhmä) lailla olisi päässyt oikeuksiinsa ehkä tunnin, parin päästä pimeällä. Emme jääneet odottelemaan, vaan jatkoimme kävelyä alamäkeen kohti keskustaa.

Odotin toiveikkaana valaistuja julkisia joulukuusia matkan varrella, mutta jouluvalopuita näkyi vain yksityisissä pihoissa. Yliopiston kampukselta ei pilkistänyt Seminaarinkadulle päin yhtä ainutta valaistua puuta.


Kauppakadun yläpäässä joulutunnelmaan virittävät mm. Yläkaupungin iloiset taideteokset ja liikkeiden välinen Ihana ikkuna-kilpailu.



Sekä "Jyväskylän Ylämummo"-kilpailu, josta en ollut aiemmin kuullutkaan! (Äänestys on nyt jo päättynyt.)


Käväisimme Toivolan Vanhalla Pihalla kurkkaamassa joulumeininkiä - tosi kivat kuuset pihassa! - ja lämmittelemässä kahvilassa. Päivä lähti vinhasti hämärtymään sillä aikaa, kun olimme sisätiloissa.


Toivolan Vanhalta Pihalta nousimme takaisin Kauppakadulle, jonka varrella on kivasti jouluisia juttuja. Ihana ikkuna -näyteikkunakilpailun merkeissä voi kiertää tutkimassa mitä hienoimpia somistuksia. Ihastuin välittömästi Studio AK:n tonttukylään :)


Kävimme tietysti katsomassa läheltä myös Jyväskylän virallisen joulukuusen Kunnallistalon edustalla Kirkkopuistossa. Harvinaisen komearunkoinen kuusi se onkin ja myös ihanan tuuhea!



Lisää joulutunnelmaa Kirkkopuiston laidalta löytyi Taidemuseolta, jonka hienon Jouluisen Taidebasaarin somistukset ylsivät kadulle saakka.



Suomen käsityön museon ikkunoiden edessä voi pysähtyä katselemaan ja kuuntelemaan Suomen nukketaiteilijat ry:n Laulu Suomen soi -näyttelyä, jonka pääosassa ovat laulavat päät tonttulakkeineen. Aivan mahtavasti taltioidut ilmeet laulajilla!


Viereisessä museon ikkunassa tähtinä ovat henkareille ripustetut enkelinsiivet. Chic!


Parin ikkunan päässä Kompassin suuntaan on kirjakaupassa lisää joulutunnelmaa ja enkeliteemaa.

Kyllä näillä jo joulufiiliksiin alkaa päästä...


Jouluisella kävelyllä 10.12.2017

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la