Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: Taidetta tiellä

Millaista on olla anonyymi sähkökaappi, jota ei huomata koskaan? Tai jos huomataan, ehkä vain tussilla töhrittynä tai tarrojen alustana? Muutama sähkökaappi Jyväskylässä sai pintaansa lisäenergiaa toukokuussa, Yläkaupungin yön aikaan. Taidetta tiellä-kartan mukaan ensimmäinen teoksista löytyy Kirkkopuistosta. Kävelen puiston ympäri ja löydän Minja Revonkorven retrohenkisen kukkaistyön kukkapenkin vierestä. Wau!
Kaupungissa ei tiettävästi ole ennen tätä ollut sähkökaappeihin kiinnitettyä taidegalleriaa. Siirryn keskustan ihan ensimmäiselle kävelykadulle eli Keskustielle, missä sähkökaapin molemmilta puolilta löytyy taideteos. Willie Männikkölahden punamekkoinen koiranulkoiluttaja sopii tänne oivallisesti!
Gummeruksenkadulla tervehtii musikaalinen kuva: Tuukka Toijanniemi, Music is the best. Lucky Bastards-bändi soittaa sattuvasti Lucky Baldwin'sin vieressä.
Lähestyn Vapaudenkadulla kaupunginkirjastoa. Kadun toisella puolella ankean seinän edessä Mikko Hietaharjun (m)animalism katsoo kaltereiden takaa pysäyttävästi - ihmisen vangitsema eläin. Ristikko-kalterimaisia linjoja sisältävä seinä kehystää surumielistä teosta täydellisesti. Nousen kirjastolta ylös Cygnaeuksenkatua, missä kulman takana Kauppakadulla Tero Ahosen yksinäinen kulkija löytyy hoikasta sähkökaapista Vakiopaineen jälkeen.
Maija Holman upea mustavalkokuva Pohjoinen on osittain kätkössä, kadunvarteen pysäköidyn auton takana; Minna Canthin kadulla ei ole jalkakäytävää Lounaispuiston puolella. Teoksessa välkehtii pohjoisen kesän valo.
Vastapäätä Wivi Lönnin entistä kotitaloa (jonka aidassa on edelleen Kauko Sorjosen kannanotto Älylän seudun rakentamissuunnitelmiin) on Jenni Sormusen oivaltava Läpinäkymä. Kun palaan toiselle puolelle katua, saan vielä ihailla huolella hoidettua puutarhaa veistoksineen. Sitten kääntöpaikalle, kohteeseen 10.
Kun paluumatka Seminaarinkadun puolella alkaa, olen ihan varma, että tiedän missä sähkökaapissa on seuraava taideteos, sillä se ansaitsee jotain muuta pintaansa kuin töhrymaaleja. Mutta ei... Olen väärässä. Tämä sähkönjakokaappi ei valitettavasti ole ollut taideprojektissa mukana, vaan on normaaliasussaan.
Seminaarinkadulla on jäljellä vielä kaksi taideteosta tien varressa. Johanna Piston Bangkok iloittelee useilla väreillä, kun taas Päivi Hintsanen on keskittynyt yhteen, Punaiseen. En tule laskeneeksi, monellako kielellä ja fontilla punainen sähkökaapista löytyy, enkä tunnista kielistä kuin osan. Millä kielellä punainen onkaan kauniz? Googlaan jälkikäteen, että kyseessä on vatjan kieli.
Viimeisenä (niin luulen) siirryn Oikokadulle, Mäki-Matin perhepuiston tuntumaan, mistä löytyy kaksi Jyväskylän kuvataidekoulun taiteilijoiden värikästä työtä - ensimmäisessä kerrostalomaailmaa, toisessa hilpein sävyin maalattuja lintuja. Mielenkiintoinen kontrasti kaikkineen; tästäkin sähkökaappiparivaljakosta vain toinen on uudessa kuosissa, toinen on ruosteen murjoma, ja taustalla on niin kerrostalo kuin vanha omakotitalo. Kaupunkielämää Jyväskylässä.

Tarkistan vielä teoskartasta, että en sattunut ohittamaan yhtään kohdetta. Hetkonen, Kirkkopuiston sähkökaapissa on kaksi taideteosta eikä yksi! Siispä palaan ruutukaavaan ja lähtöruutuun, sillä olisi noloa kiertää tusina kohdetta niin että yksi neljästätoista työstä jää näkemättä. Moka selittynee sillä, että ykköskohteessa Tuomas Mikkosen herkkä valokuva on ahtaassa välissä kukkapenkin puolella. Tarkkana siis :)

Kiitos Jyväskylän Energia, Jyväskylän taiteilijaseura, Yläkaupungin Yö ja Äkkigalleria tästä ulkoistetusta kaappigalleriasta. Jatkoa odotellessa... Taide ei ole (aina) tiellä, mutta se voi tulla iloisesti kadulla vastaan!

Kommentit

  1. Sinä ehdit ensin! Näin pari/muutama viikkoa sitten tuon kaltereiden takana olevan apinan ja meinasin kiljahtaa riemusta, Jyväskylässäkin on alettu koristella sähkönjakokaappeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi hienoa että saatiin sähkökaappitaidetta viimein tännekin! Heh, mielestäni olin jo myöhässä koska Taidetta tiellä ilmestyi kaupungille jo toukokuun puolella ;-)

      Poista
    2. Olen samaa mieltä, tämä on loistojuttu. Jäämme vain odottelemaan jatkoa :)

      Poista
  2. Hyvä idea. Jäävätkö nuo taideteokset paikalleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyväskylän Energia ei ainakaan ilmoittanut että sähkökaappitaidegalleria olisi määräaikainen, joten luultavasti teokset pysyvät paikoillaan niin kauan, kuin ohikulkijat suovat ;-)

      Tampereella vastaavat taidesähkökaapit ovat pysyneet paikoillaan, vain teokset ovat vaihtuneet välillä. Siellä taideteokset on kiinnitetty sähkökaappeihin eri tavalla.

      Poista
  3. yllättävää että minja revonkorven työ näyttää tuolta. olisin odottanut jotain muuta, mutta tosi hyvä retro. kuin äidin kesämekkokangas.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kirkonkylän raitilla, Vesilahti

Vesilahden kirkonkylä on viehättävästi käveltävän kokoinen. Olin käynyt Vesilahden kirkolla aiemminkin, mutta vasta nyt otin aikaa kesäiselle kävelyretkelle kauniin kirkonkylän raitilla. Tutkin hetken karttaa kunnanviraston luona (ihan toista kuin isompien kuntien virastokolossit!) ja kävin aluksi tervehtimässä puurakennuksen pielessä seisovaa veistosta, sorjaa kurkea - Vesilahden nimikkolintua. Liekö nimikkolinnun valintaan innoittanut satoja vuosia Laukon kartanoa isännöinyt Kurki-suku vai itse lintu?


Kunnanvirastolta kävelin tien laitaa muutaman muun viehättävän puutalon ohitse ja ylitin tien poiketakseni Makasiinille, jonne mennään Oltavantietä. Oltavantieltä voi muuten astua myös Mentäväntielle (hmm, Tultavantie jää puuttumaan). Olen joskus popsinut Makasiinilla hyvää pizzaa, nyt tyydyin tutustumaan aivan upeaan Lasse NiskalanÖtökät-valokuvanäyttelyyn, joka oli viimeistä päivää esillä. Oli pakko ostaa mukaan kortteja hänen mahtavista luontovalokuvistaan.


Sitten taas takaisin tie…