Kampuksen pieniä yllätyksiä, Jyväskylä


Oi kirjelaatikko, missä olet? Kotikulmieni lähimmät oranssinkeltaiset kirjelaatikot oli viety pois paikoiltaan - ja kun olin viimein löytänyt lootan Voionmaankadulta, päätin koukata saman tien Seminaarinmäelle, Jyväskylän yliopiston kauniille kampusalueelle.

Voionmaankadun ja Pitkäkadun kulmasta pääsee pujahtamaan Moirislammelle, jonka vierestä pääsee kahta eri polkua pitkin siirtymään kohti yliopiston urheilukenttää. Tähtäsinkin juuri urheilukentän laitaan, yliopiston päärakennuksen viereen, sillä siellä voisivat koristeomenapuut olla parhaillaan kukassa.


Olivathan ne, vaikkakin kukinta oli vasta alussa; loput omenapuiden kukat aukenisivat vasta lähipäivinä. Kyllä tämä aika vuodesta on ihana!

Nautittuani hetken valkoisten kukkien loistosta päätin kiertää yliopiston päärakennuksen ja käydä tutkimassa vielä muutakin Seminaarinmäkeä, josko sieltä löytyisi jotain muutakin mukavaa, vaikka remontti on vieläkin kampuksella menossa.

A is for Awesome.  Lyhtypylvääseen oli kiinnitetty pieni kirjontataulu. Mielenkiintoista, olisikohan niitä lisää? Siitä piti ottaa selvää! Aloin haravoida katseellani lähimaastoja, polunvarsia, lyhtypylväitä, puita.


Teesiiviläpallo oli saanut helmikoristelun. JUST HYVÄ.


Salaperäisiä pieniä kangastauluja, kirjottuja tekstejä ja kuvia, löytyi sieltä sun täältä. Ja yhdestä koristeomenapuusta löytyi niinikään käsin kirjottu pikkutaulu, josta paljastui myös tekijäkaarti: RADIKAALIT PISTOT JKL. Ja olipa joku supernäppärä kirjonut jopa toimivan QR-koodin, joka johti Radikaalien pistojen Facebook-sivulle. Tarkkaa työtä!


Paitsi radikaaleja pistoja, Seminaarinmäen rakennusten tuntumasta löytyi muutakin viehkoa, kuten aivan upeita mustia tulppaaneja.


Kapusin Seminarium-rakennuksen ja Pajan viereen, missä valtavat kielomättäät peittivät harjua. Nuuhkaisin ilmaa: mikä taivaallinen kielojen tuoksu! Enpä muista, milloin olisin haistanut kielot näin voimakkaasti viimeksi.


Kun lähdin kävelemään yliopiston päärakennuksen suunnasta kohti kirjastoa ja Lounaispuistoa, hain katseellani alueen muistopuita: muun muassa Seminaarin kuusta ja Anneli Vähäpassin muistoksi istutettua kuusta. Silloin näin jäänteen toukokuun lopun Yläkaupungin Yöstä, jolloin kampuksella oli ollut vaikka mitä tapahtumia. Kuten Tekotaiteellisen Paskan Festivaali... Jonka leirintäalue oli sijainnut juuri tässä, Oppion vieressä. Ei kyllä aavistustakaan, missä Tiina Kotkasta nyt seikkailee!

Seminaarinmäki yllätti jälleen iloisesti :)

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit