Siirry pääsisältöön

Bristol: maailman mahtavin koiranäyttely

Tiedän että ajatus tulla tänne uudelleen oli älytön, mutta niinpä vain onnistuin raivaamaan esteet tieltäni ja olen lopulta kipittänyt suorinta tietä bussiasemalta kaupungin halki. Liityn pitkän jonon päähän Queen's Roadilla Bristolissa. Kahden minuutin aikana taakseni on ilmestynyt 16 jonottajaa lisää. Viimeinen ja ainoa tilaisuus nähdä kaikki 80 Gromitia, kesän Gromit Unleashed-hyväntekeväisyyskampanjan tähteä, samassa paikassa: The Greatest Dog Show on Earth on avoinna vain 18.-23.9.2013, kun kesällä eri puolilla majailleet Gromitit on koottu hetkeksi yhteen.
Vierähtää tunti, toinenkin. Kun hyväntuulinen jono on madellut tilapäisen näyttelyhuoneiston ikkunoiden luo, saan näkyviini ensimmäisen Gromitin. Mutta tämä on näitä bonuksia, pienempikokoisia, jotka eivät olleet osa virallista Bristoliin ja sen ympäristöön kymmeneksi viikoksi levittäytynyttä Gromit Unleashed-kokoelmaa.
Bonus-taideteoksia ovat myös seuraavan ikkunan kymmenen upeaa Gromitia, New Breeds. Harmi että niitä ei pääse tutkimaan lähempää, sillä jokaisessa olisi hienoja yksityiskohtia. Mutta hetkonen... Itse asiassa tuo vaalea Gromit taisi olla kesätöissä bristolilaisen vesibussin keulakoristeena (tosin keltasankaiset aurinkolasit päässä) ja tunnistan toisenkin pikku-Gromitin kesäiseltä koirakävelyltäni.
Eksoottisesti mustavalkoinen Grant's Gromit (Rosie Ashforth) avaa vaatimattomasti sanottuna maailman mahtavimman koiranäyttelyn. Grant's Gromit on luokiteltu harvinaisiin rotuihin, mutta itse asiassa joka ikinen näyttelyn koirista on ainutlaatuinen, siis harvinainen.
Eldoradog tuijottaa minua äkein, luunvalkoisin silmin. Ikävä kyllä Gromitit ovat tässä näyttelyssä visusti narun takana eikä niitä pääse tarkastelemaan ihan likeltä. Veistokset viettivät ulkona pitkän aikaa ja jokainen niistä on huollettu tai korjattu 3.10.2013 pidettävää hyväntekeväisyyshuutokauppaa ja sieltä löytyviä uusia omistajia varten. Gromitien hintojen uskotaan alkavan 5,000 punnasta ylöspäin.
Kukahan onnistuu huutamaan itselleen It's Kraken, Gromit-teoksen, jonka taiteilija on Filthy Luker)? Oijoi noita lonkeroita...
On mahtavaa nähdä viimein ne Gromitit, joita en onnistunut näkemään kesällä Gromit Unleashed-reittiä kiertäessäni. Silloin ne olivat kävelymatkan kantaman ulkopuolella. Lumiukosta tunnetun Raymond Briggsin kädenjäljen tunnistaisi Snow Gromitista helposti, vaikka taiteilija ei olisikaan kirjaillut nimeään lumisiin tassuihin.
Alakerran Britannian Parhaiden Koirien jälkeen kapuan yläkerran näyttelytilaan, missä Bristolin Koirat ovat komeasti koolla, myös siipiveikko Bristol Bulldog (Dan Shearn).  Se vietti kesän Bristolin lentoasemalla tervehtimässä matkustajia. Yläsalissa on myös joukko Pedigree-koiria, lelukoiria, avaruuskoiria ja tietenkin Best in Show, aiemmin kesällä näkemäni Nick Parkin lehtileikeyksityiskohtia täynnä oleva Newshound.
Roger (Richard Williams) on sateenkaaren väreissä, mutta se ei tiettävästi ollut poliittinen kannanotto naapurimaamme suuntaan. Williams ohjasi  Kuka viritti ansan, Roger Rabbit -elokuvan ja suunnitteli sen avainhahmot eli Roger ja Jessica Rabbitin ja Baby Hermanin.
Parhaiden Luontokoirien (Nature's Best Dogs) osastolla on monenmoista kasvi- ja viheraihetta. Five a Day Dog? Laura Cramer oli ainoa taiteilija joka sai suunnitella Gromit Unleashed-teoksiin kaksi Gromitia. Viisi päivässä viittaa tietenkin hedelmiin ja kasviksiin, jotka on upeasti ikuistettu Gromitin ylle; sillä on mansikkainen kaulapanta. Cramerin toinen koirateos on hauska Vincent van Gromit.
Näyttelyn ainoa pörröinen Gromit on päivänkakkaroiden täplittämä Oops a Daisy, tekijänään puutarhasuunnittelija, kirjailija ja tv-persoona Diarmuid Gavin.
Suorastaan matelen eteenpäin, niin kuin moni muukin. Amy Timmsin The Wild West kätkee pintaansa lukemattomia eläimiä villistä lännestä. Räps, räps, räps. Lukuisat kamerat, kännykät ja iPadit taltioivat Gromiteja kuviksi, kun siihen vielä on tilaisuus.
Butterfly, suunnittelija: hattutaiteilija Philip Treacy.
Vaihdan muutaman sanan yhden näyttelyn valvojan kanssa. Hän kertoo että esimerkiksi yhden pankin henkilökunta on laittanut hatun kiertämään ja jättää hyväntekeväisyyshuutokauppaan tarjouksen, saadakseen valitsemansa Gromitin julkisesti esille. Toivottavasti mahdollisimman moni Gromit saa uuden kodin paikassa, johon yleisöllä on pääsy. Näitä tulee yksinkertaisesti ikävä jo nyt.
Poetry in Motion, taiteilija: näyttelijä Joanna Lumley.
Paikalle sattuva Merlin Crossingham, Wallace & Gromitin luova johtaja, toteaa jutellessamme että Aardmanilla on oltu hämmentyneitä Gromit Unleashed -kampanjan uskomattomasta suosiosta. Hyväntekeväisyyskampanjaan hankittiin säätiön mielestä aluksi aivan liikaa Gromit-tuotteita myytäväksi, mutta jatkuvasti tilatut uudetkin erät menevät kaupaksi saman tien. Näyttelyvieraat saavat ostaa enintään 2 Gromit-pienoismallia per nuppi, jos niitä ylipäänsä on myymälässä jäljellä.
Kun näen Lodekka-Gromitin, ajattelen ensimmäisenä bussia. Aivan oikein! Lodekkan esikuvana on bristolilainen "matala" kaksikerrosbussi, jollainen löytyy tänä päivänä kaupungin M Shed-museosta - näissä samoissa väreissä. Nykyiset paikallisbussit eivät siis muistuta tätä Gromitia...
Two Eds are Better than One ei aukea ihan niin hyvin meikäläiselle kuin britille. Dalmatialaista muuten muistuttavan Gromitin pintaa peittävissä kuvissa ovat työväenpuolueen Ed Balls (Gromit) ja Ed Milliband (Wallace), jotka ovat brittilehdistössä saaneet olla Wallace & Gromit-piirrosten kohteena jo jonkin aikaa.
Virallisten 80 Gromitin jälkeen löytyy vielä yksi iloinen yllätys: Gromit #81, joka on valjastettu matkailumaskotiksi ja tuotu tänne ihan erikoisvieraana. Tällä Gromitilla ei ole vielä nimeä, mutta näyttelyvieraat voivat jättää ehdotuksensa laatikkoon. Miten olisi Gromiturismo? Ahaa, Wallace ja Gromit ovat patikkaretkellä! Hyvä ajatus. Saapa nähdä, missä ja milloin tähän Gromitiin vielä voi törmätä ja mikä nimi sillä silloin on...
Secret Garden, taiteilija Sarah-Jane Grace.
Ai kannattiko lähteä tänne? Hetkonen, annas kun mietin. Kyllä! Toivottavasti Gromitit onnistuvat keräämään huutokaupassa valtaisan potin varoja Bristolin lastensairaalan hyväksi. Iso kiitos Wallace & Gromit's Grand Appeal -säätiölle maailman taiteellisimmasta koiranäyttelystä!

Bristol, Gromit on irti: osa 1
Bristol, Gromit on irti: osa 2
Bristol, Gromit on irti: osa 3

Kommentit

  1. Ihana huomata kuinka näyttely oli juuri sinua varten. Hauskoja koiria joka puolella. Toivottavasti jokunen tosiaan jäisi ihan vakituisesti yleisön ihasteltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä, minne ihanat Gromitit päätyvät. Hienoa tässä on se että hyväntekeväisyysprojekti on kerännyt valtavasti varoja Bristolin lastensairaalalle. Huutokauppa on tällä hetkellä vielä kesken, mutta sieltä on kertynyt jo yli 1,5 miljoonaa puntaa - aivan uskomatonta!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la