Joulunalushetki Kuopiossa

Kuopiossa satelee hissukseen puhdasta lunta. Jouluista, kyllä. Ihmisiä liikkeellä kaduilla ja kujilla, torilla, torin alaisissa käytävissä. Torin ja kauppahallin alla olevan kauppakeskus Apajan jyhkeää sinisten ja harmaiden kohokuplien upeasti pyöreää peittämää seinää vasten töröttää muutama valkoinen muovikuusi. Uutisissakin jo julistetaan, että nyt on jouluostosten aika, joten kulkijoiden käsissä roikkuu jos monenmoista kassia ja nyssäkkää. Omat käteni eivät vielä ostoskassien painosta veny.

Lumihiutaleet puskevat naamalle ja kauluksesta sisään, sulavat saman tien ihoa nipistettyään. Tekee mieli sisälle hetkeksi. Kahvila Kaneli kutsuu, kuten aina, kun täällä päin liikun. Omenapiirakka vaniljakastikkeen ja sille ripotellun kanelin kera, nam, ja tuokio lehden seurassa. Pysähdys, uppoutuminen sanoihin, niin että kahvilapöytien keskustelut ja taustalla leijuva musiikki katoavat hetkeksi.

Kun olen lukemiseni lukenut, mietin juuri, että käyn kurkkaamassa naapuripöydän laatikkoa... Mutta toisesta pöydästä ehditään ensin ja loota viesteineen siirtyy sinne tutkittavaksi. Vuoroni koittaa vasta sitten, kun laatikko on taas paikallaan. Päällimmäisen lappusen tervehdys on joensuulaisilta, jotka ovat tykästyneet kaakaoon. Se onkin täällä erinomaista.

Tällä jaksaa taas astua ulos kohtaamaan lumihiutaleita.

Minna Canthin kadulla puutalon seinässä on jykevä kivilaatta. Tässä korttelissa sijaitsi Suomen työväenpuoleen ensimmäisen puheenjohtajan fil.tri Nils Robert af Ursinin (1854-1935) syntymäkoti.  Täytyy myöntää, että nimi ei ollut tuttu, joten taas opin uutta. Kiitos vaan laattojen teettäjille ja seiniin kiinnittäjille näistä  historian murusista!

Muutaman askeleen päässä havuruukku ja kynttilä viestivät, että seuraava ovi lienee auki. Astun sisälle puutalokorttelin viehättävän talon pitkulaiseen huoneistoon, missä leijuu joulun tuoksuja ja tunnelmaa.

Puutalon uumenissa (Minna Canthin katu 23), käsityöpuoti Vendelassa, kaikuvat joululaulut, joita laulaa valkoasuinen ja -siipinen enkeli kitaransa säestyksellä. Viereisessä huoneessa voi tänään nauttia kahvikupposen ja ostaa leivonnaisia mukaankin; siellä myös myhäilee joulupukki. Puodissa on esillä runsaasti kädentaitajien luomuksia, muun muassa mukavia huopikkaita, käyttötekstiilejä, koruja, joulukoristeita ja  muita kodin somisteita.

Niin - on hyvä muistaa, että elämää on myös kaupunkien kaupallisten "keskipisteiden" ulkopuolella eli esimerkiksi yhden, kahden tai useamman korttelin päässä suurten ketjujen myymälöiden keskittymistä. Ei siis tolkuttoman kaukana! Kuopiossa kannattaa laajentaa kävelyreviiriä myös torin ja sen yhteydessä olevien kauppakeskusten ulkopuolelle, kun mielii hankkia itselleen tai lahjaksi toiselle jotain omaperäistä. Jos ei halua kuljeskella ihan umpimähkään, Kuopiossa on julkaistu Polkka Jamin designaama Kuopion aarrekartta, jonka avulla voi suunnistaa myös suoraan pikkupuoteihin, kulttuurikohteisiin tai haukkaamaan jotain hyvää. Karttaa saa siinä mukana olevista yrityksistä, mm. kahvila Kanelista.

Kun alkaa jo hämärtää, palaan sivummalta takaisin torille. Tavallinen torimyynti on edelleen tutussa paikassa torin keskivaiheilla, mutta kauppahallin kupeeseen on noussut uutuutena muutama soma, jouluvaloin koristettu myyntikoju. Kojujen luota löytyy myös esiintymislava, josta välillä kajahtaa joululauluja. Ei levylaulantaa, vaan ihan elävää ihmisääntä - kiitos siitä. Tästä Kuopion-visiitistä jää taas hyvä mieli.