Leivonmäki: Kuhasenmäen maisematorni

Kuhasenmäki sijaitsee Joutsaan kuuluvalla Leivonmäellä, kirkonkylän pohjoispuolella. Mäellä olevaa näköalapaikkaa ei ole vaikea löytää, vaikka sinne ei opasteita olekaan. Kuhasenmäelle voi suunnistaa mäen päällä kököttävän kookkaan maston mukaan tai kääntymällä (Jyväskylästä tullessa) ensin Leivonmäen kirkolle ja sitten ensimmäisestä tienhaarasta jyrkästi vasemmalle, mihin osoittaa myös mustapohjainen Kotiseututalo-viitta.

Koska näyttää siltä, että tornin juurelle ei johda järin hyvä tie, aprikoin hetken, minne auton voisi toviksi pysäköidä. Tämä tornin läheisyydessä oleva talokaunotar vaikuttaa hiljaiselta eikä sen edessä ole edes postilaatikkoa, joten rohkenen pysäyttää automobiilin talon pihaan. Jälkikäteen paljastuu, että rakennus on Kotiseututalo Simola, jonka omistaa Leivonmäki-Seura. Taloa vuokrataan tilaisuuksiin ja siellä on silloin tällöin myös avoimia tapahtumia, esimerkiksi kesäisin ja joulun alla. Olisipa kiva, jos tien poskessa olisi pieni kyltti rakennuksesta.

Sitten on edessä enää muutaman sadan metrin kävely pohjoiseen päin ja käännös vasemmalle pikkutielle, joka johtaa Kuhasenmäen huipulle. Avonainen maisematorni on paljon itseään rumemman metallisen maston vieressä. Mutta mastoista viis, minä olen tullut tänne maisemia katselemaan. 

Torniin kapuaminen on tarkkaa puuhaa, sillä askelmat eivät ole järin leveät eivätkä syvät. Ainakin osan paluumatkasta alaspäin taidan kulkea selkä edellä, kuten mummon vintin rappusissa aikanaan piti tehdä. Rappuset kapenevat, mitä ylemmäs nousen.

Huh, kuinka aurinko häikäisee, kun katson etelään päin! Nelostien autojono painelee suoraa väyläänsä moottorit huristen. Kuhasenmäen juurella on maatila peltoineen. Kaukana lounaassa kajastaa sinistä, mikä paljastaa vielä vapaana lainehtivan järven. Liekö se Suontee?

On käännettävä katse hetkeksi pois auringon hehkusta. Se ei ole vielä onnistunut sulattamaan tuoretta lumimattoa maisematornin kaiteilta.

Länsipuolelta erottuu männynlatvojen takaa erinomaisesti Rutajärvi, joka on jo osittain ohuen, läpikuultavan jään peittämä.

Rutajärven maisemissa on myös Leivonmäen kansallispuisto, joten edessäni siintää maastoa, jossa hetki sitten kuljeskelin. Kyllä näistä korkeuksista eli 196 metriä merenpinnan yläpuolelta kelpaakin maisemia katsella. Ja sitten varovasti alas...