Siirry pääsisältöön

Laskiaissunnuntaikävelyllä, Jyväskylä

Laskiaissunnuntai palkitsi Jyväskylän kuulaalla kirkkaudella, silmiä häikäisevällä auringonnousulla ja vapauttavalla valolla. Eläköön talvi, lumi ja huurteinen luonto! Parempaa talvista kävelysäätä ei osaa oikein toivoakaan. Piti vain hoksata laittaa aurinkolasit päähän.

Suunnaksi tuli Rantaraitti, niinpä oli ensin taivallettava keskustan halki kohti Jyväsjärveä. Aiemmin viikolla niin liukkaina kiillelleet kadut olivat nyt kivasti pakkasen nihkouttaman, narskuvan lumen peitossa, eikä liukastelua tarvinnut pelätä.
Heikinkadun ja Vapaudenkadun kulmauksessa Minna Koposen mahtavista lumipupuista (YouTubessa video Crash Test Bunnies) oli vielä jäljellä ainakin yksi - jolta tosin puuttui toinen etukäpälä, kun keli kehveli oli pupusia jo kovasti sulattanut.

Matka jatkui Jyväsjärven rantaa pitkin Halssilan ohitse kohti Äijälänrantaa suloisessa, kevättä lupailevan auringon loisteessa. Pitkällä kävelyllä on sekä hyvää aikaa että mukava rupatella, niin että viereisen moottoritien ajoneuvojen äänetkin pystyy painamaan mielessään taka-alalle. Toisin on yksin kulkiessa, jolloin äänekäs moottorimekkala tuppaa ajatuksia häiritsemään.
Tämä ruosteen pinnoittama taideteos tuli vastaan juuri ennen Maailmanpylvästä. Olimme vastikään ohittaneet valtaisan joukon sulassa puronuomassa tyytyväisenä uiskentelevia sorsia (joita joku oli pajupuskien seassa vieläpä ruokkimassa). Niinpä peruutin kohta takaisin Elisa Lientolan Alku -veistoksen luo, jotain uutta siitä tuli mieleen. Olin jo aiemmin pohtinut, mitä tämä muistuttaa, mutta uustulkintani oli tällä kertaa ihan selvä: siinähän on sorsa, joka on valmiina nappaamaan vedestä herkkupalan! Tarkemmin ajatellen siinä täytyy olla ruostesorsa...
Rantaan piirretyistä korkeista kerrostaloista ensimmäinen, asuntomessuille valmistunut Maailmanpylväs on kuin osittain jään tai lumen peitossa. Se istuu ehkä maisemaan parhaiten juuri talvella.

Vaikka myös Jyväsjärven jäätä pitkin olisi voinut vaivatta kävellä kohti kaupungin keskustaa, päätimme pysytellä Rantaraitilla, astella reippaasti sitä pitkin Kuokkalan sillan juurelle ja oikaista vasta siitä jäätä pitkin Lutakkoon.

Jyväsjärven jäällä aivan vilisi väkeä, niin jäälle auratun luisteluradan kuin kodan tuntumassa; luistellen, hiihtäen, kävellen. Myös jokunen pilkkijä kökötti narraamassa kaloja ja yksinäinen kuumailmapallo kohosi korkeuksiin, lipumaan omia aikojaan kaupungin yllä. Skannasimme silmillämme jäärataa. Missä ovat potkukelkat? Eikös täällä pitäisi olla edelleen potkureiden vuokrausta vai ovatko jäällä kelkkaa potkuttelevat varustautuneet omilla menopeleillään? Kodalla ei näkynyt mainosta vuokrauksesta...

Vaan sitten oli onni myötä ja näin kolmen neitosen olevan selvästi palauttamassa vuokrakelkkoja kodalle. Marssin heidän perässään ja saimme vuokrattua (5 e) kickspark-kelkat allemme. Jihuu! Oli hauska potkutella jo toisen kerran viikon sisään, vaikka Jyväsjärven rata onkin paljon heikommassa hapessa kuin Oravin pitkä retkiluistelureitti, jota pidetään säännöllisellä huollolla huippukunnossa.
Jyväsjärven luistinradalla oli alkupäässä aika lailla ruuhkaa ja leveämpinä ryhminä liikkujia piti hieman varoakin, mutta kun jatkoimme matkaa lisäpätkälle Mattilanniemen suuntaan, hässäkkä hälveni ja olimme liki ainoita jään kulkijoita siellä saakka - muut kun kääntyivät pääosin kiertämään lyhyempää, parempikuntoista osuutta. Tätä pidemmälle etenevää kiekkaa ei ollut aurattu ja kelkka eteni hieman nihkeämmin, mutta ihan riittävää vauhtia kumminkin. Toivottavasti pääsemme vielä potkuroimaan uudemmankin kerran tänä talvena...

Ravintolapäivän suhteen kävi keskustaan päästyämme kehnompi tuuri, sillä onnistuimme saamaan makupaloja enää Keskustieltä Hooked on Sweetsin herkuista; muut kokeilemamme paikat olivat ehtineet jo lopetella tai myydä tuotteet loppuun.
Koska nälkä jo kurni, oli suunnattava kotia kohti. Kotimatkalla tuli kohdattua vielä yksi "eläimellinen" näky, joka ei suinkaan ole toppatakkiin sonnustautunut, Vehkalammen viereen rantautunut valas, vaan vihreällä tekonurmella viihtyvää väkeä valtavasti ilahduttava jalkapallohalli, joka viimeinkin nousi pystyyn, erilaisten vastoinkäymisten jälkeen (mm. väärän mittaisia vaijereita, tuulta, lunta). Sisällä kiinniteltiin ilmeisesti jo valaisimia; ehkä siellä potkitaan palloa piankin.

Mikä mukava liikunnallinen ulkoilupäivä - toivottavasti aurinkoisia pakkaspäiviä tulee vielä jokunen ennen kevättä!

Kommentit

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…