Liebster Award - kysymyksiä ja vastauksia

Tervastulia-blogista tupsahti Liebster Award -haaste. Kiitos Asko, sinä kätevä samoilija ja loistava valokuvaaja, ja terkkuja Pohjois-Karjalaan!


Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 10 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 5-10 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia.
4. Keksi 10 uutta kysymystä nimitetyille.

Tervastulien kysymyspatterissa tiedustellaan meikäläiseltä seuraavia:

1. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Halusin aluksi kokeilla ihan huvikseni bloggaamista, koska tein kävelyretkiä ja pidän kirjoittamisesta (ja valokuvaamisesta); blogipostaukset olivat aluksi taltioita kävelyiltä, ilman erityisiä tavoitteita. Sitten tuli mieleen, että ehkä joku muukin voisi saada omista kokemuksistani tai havainnoistani jotain, vaikka sitten innostua käymään omilla kävelylöytöretkillä uusissa paikoissa.

2. Onko blogisi tarkoitus olla henkilökohtainen päiväkirja vai kirjoitatko juttusi muille?

Oma blogini ei ole päiväkirja, vaikka retkipäiviä kirjaakin. Palautan retken ja havaintojani mieleeni, ehkä kaivan lisää infoa jostain opiksi myös itselleni, kun kirjoitan blogipostauksen, mutta en suuntaa sitä itselleni, vaan tuntemattomalle lukijalle.

3. Oletko reissujen suhteen harkitsevainen suunnittelija vai impulsiivinen pikalähtöjä harrastava?

Olen enemmän impulsiivinen lähtijä, etenkin päiväretkien suhteen. Jos kyse on lähikohteesta, saatan päättää sen viime hetkellä ennen kotoa lähtemistä tai jopa muuttaa mieltäni tai reittiä matkalla, jos siltä tuntuu. Myös pidemmillä kotimaan yön yli -retkillä voin hyvinkin päättää poiketa siitä, mitä olin ensin ajatellut tehdä. Pidempiä ja etenkin ulkomaan reissuja joutuu tietysti suunnittelemaan enemmän (etenkin varusteiden, retkikohteeseen ja sieltä pois pääsemisen osalta) , mutta en halua lyödä kaikkea mahdollista lukkoon etukäteen. Haluan, että improvisoinnille, yllätyksille ja suunnitelmien muuttamiselle tilanteen mukaan on tilaa. Toisaalta rakastan myös suunnittelua ja retkihaaveilua: aina on mielessä paikkoja, missä olisi kiva käydä ja karttapino kasvaa kotona jatkuvasti.

4. Kokemus/tapahtuma/reissu, jonka olisit jälkikäteen ajateltuna jättänyt mielellään väliin.

Yhdellä itäisen Suomen vaellusreissulla tulin entiselle savottakämpälle, joka kartan mukaan palveli vaeltajia autiotupana, peräti saunan kera. Ihmettelin, kun ovi tuntui olevan lukossa ja sisältä kuului radion ääntä, joten koputin oveen - teki mieli vilkaista tuvan sisälle. Huono ajatus.

Kohta ovi avautui ja sieltä astui ulos harittavakatseinen mies, puukko vyöllään, ja hänen vieressään minua mulkoili kookas koira, jonka leukojen kanssa en halunnut tehdä lähempää tuttavuutta. Ja olisi ollut kiva, jos hurtta olisi ollut kiinni. Tuvan viikonloppumökikseen vallannut sankari koirineen vaikutti lievästi sanottuna arvaamattomalta. Kerroin jatkavani saman tien matkaa "yhyttämään muun porukan" (jota ei ollut, olinhan liikkeellä yksin). Kun näin kohtaamani ns. mökkeilijän auton parkissa, lähetin välittömästi tekstiviestillä tilanneinfon ja kuvan autosta rekkareineen kotiin, kaiken varalta. Seuraavien kilometrien ajan seurasin hyvin tarkasti, että eihän kukaan ole lähtenyt perään. Onneksi ei.

Olin iloinen siitä, että ei ollut ilta, enkä ollut suunnitellut jääväni tuvalle yöksi, saunomaan tai muuta sellaista, mutta en kaipaa retkille tällaista jännitystä. Tuntui tosi viheliäiseltä, että joku kaappaa vaeltajien käyttöön tarkoitettu taukopaikan henkilökohtaiseen mökkikäyttöön viikonlopuksi. Onneksi harvinainen, mutta harvinaisen ikävä kohtaaminen.


5. Laita kuva, jossa on jokin sinua erityisesti puhutellut paikka tai tunnelma ja kerro siitä.


Tulin muutama päivä sitten hienolta jalkamatkalta Englannista, missä maa oli jo kirjaimellisesti puhjennut kukkaan. Vuosi sitten näin ensimmäisen kerran elämässäni ihan satumaisen kauniita sinikello- ja karhunlaukkametsiä, jotka tekivät minuun niin valtaisan vaikutuksen, että ajattelin: näkisinpä vielä joskus uudelleen vastaavaa. Tämän kuvan otin reilu viikko sitten, kun sain jälleen kohdata kukkivien sinikellojen täyttämiä vanhoja metsiä! Ah onnea!

Olin jälleen aivan lumoutunut, samoin kuten nähdessäni vihreiden lehtimättäiden keskellä myös karhunlaukan (villin valkosipulin) valkoisia kukkia, jotka vähitellen alkoivat avautua. Napsaisin aina välillä polun varresta karhunlaukan lehden pureskeltavaksi ja olin kiitollinen siitä, että sain olla tuon kauneuden keskellä. 

6. Mikä on suuri unelmasi, joka on vielä toteutumatta?

Yksi suuri unelmani on kävellä Suomen halki. Olisi mahtavaa kokea omin jaloin kotimaan maisemien koko kirjo yhdellä pitkällä reissulla. Se olisi myös huomattavasti vaativampi keikka kuin viime vuonna taivaltamani noin 1000 kilometrin vaellusreitti Englannissa (aiempi suuri unelmani), sillä täällä ei reitin varrella pääsisi vähän väliä valmiille teekupposelle, pubiin syömään tai sisämajoitukseen, vaan sapuskat, yöpymiskamppeet ja mukavuudet pitäisi kantaa ihan itse. Katsotaan, miten tämän unelman kanssa käy!

7. Oletko koskaan ollut reissulla niin poikki, että kaduit lähteneesi? 

En kertaakaan. On käynyt hyvä mäihä, olen osannut arvioida voimani riittävän oikein tai älynnyt keskeyttää matkanteon, ennen kuin olisin ollut liian puhki.

8. Mikä on tarkeintä reissuillasi? Onko se ystävät, hiljaisuus, hyvä ruoka, fyysinen rasitus vai jokin muu?

Retkeilen pääasiassa yksin ja nautin hiljaisuudesta. Pidemmillä, useamman päivän  reissuilla nautin erityisesti vapauden tunteesta, kun saan kulkea tuijottamatta kelloa ja voin tehdä halutessani poikkeamia siihen nähden, mitä olin ehkä alun perin ajatellut. Fyysinen rasitus tulee siinä ohessa ja antaa hyvät yöunet.

9. Onko luonnossa liikkuminen sinulle harrastus, työ vai molempia? 

Tällä hetkellä se on rakas harrastus. 

10. Esine/asia, jota ilman et lähde luontoon.

Jalassa pitää tietty olla säähän ja olosuhteisiin sopivat kengät, mutta jos ajatellaan että mitä perusvermeiden lisäksi... Käytännössä tykkään aina pitää mukana jonkinlaista kameraa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä kivaa, kaunista tai jollain lailla mielenkiintoista tulee kohdattua; kuvilla teen samalla myös muistiinpanoja. Pidän matkassa mieluusti myös tulitikkuja ja linkkaria. 


No niin. Sitten Liebster Awardin seuraavaan nakkiin eli 

"3. Nimeä ja linkkaa 5-10 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia."

Suomessa on roppakaupalla tosi hienoja blogeja ja nähdäkseni suosikkiblogini ovat jo ehtineet saada Liebster Awardin vähintään kerran. Niinpä armahdan bloggarikollegoita, enkä kiepauta haastelinkoa uuteen vauhtiin. Koska nakki "4. Keksi 10 uutta kysymystä nimitetyille." jää käsittelemättä, nostan täten merinopipoani muun muassa seuraaville blogeille ja kiitän siitä, että olette jakaneet blogissanne hienoja juttuja meille muille!

- Hurmioitunut. Hennan kirjoitukset ja kuvat vievät usein taiteen maailmaan - moneen sellaiseen asiaan, jonka pariin en itse älyäisi suunnata.
- Sinisen repun kirous. Mikon upeat valokuvat, omintakeinen tyyli ja seikkailut retkeilyn maailmassa vievät mukanaan.
Seitakuvia. Käsittämättömän hienoja valokuvia, joita nähdessäni ajattelen aina: olisinpa tuolla.
- Kävelystä ja elämästä  Tiinan patikointiretkistä luen aina mielelläni. Hengenheimolainen.
- Kuukausi yksin erämaassa. Minnan blogi on koskettavia retkitarinoita, ajatuksia, reseptejä ja retkeilytietoutta yhdessä paketissa.
- Rinkkaputki. Ihanat Anne ja Heikki kertovat mahtavasti sanoin ja kuvin retkikokemuksistaan,  herättäen tunteen "oi kun oisin voinut olla mukana". Ja osaisinpa valokuvata kuten Heikki.

Kommentit

  1. Moi Upe! Olipa hienoa päästä listallesi. Kiitos.
    t.Tiina
    tiinanpatikointi.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Onnea! Olet palkintosi ansainnut. Ja mitä kaikkea onkaan sattunut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Retkillä sattuu välillä kaikenlaista pientä ;)

      Poista
  3. Olipa mukava lukea kysymykset ja vastaukset. Nuo mainitsemasi kukkivat metsät ovat varmasti semmoinen kokemus, että siinä jää sanattomaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Asko - itsepä ne kysymykset heitit! Mietin jo kuumeisesti, saisiko karhunlaukkaa menestymään keskisuomalaisessa metsässä...

      Poista
  4. Hyviä kysymyksiä ja vastauksia. Niin monessa voisin sanoa samaa. Ja kiitos listalle pääsystä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi