Pyhän Martin pyhiinvaellusreitin jäljillä Szombathelyssa Unkarissa
Pyhä Martti, Pyhä Martinus, Martinus Toursilainen, Saint Martin, Szent Márton? Rakkaalla Martilla on monta nimeä! Martti syntyi noin vuonna 316 roomalaisten asuttamassa Savariassa, joka tunnetaan nykyään Szombathelyn kaupunkina ja sijaitsee Unkarin länsiosassa.
Pyhä Martti
Pyhä Martti nousi aikojen saatossa varsin suosituksi; hänet tunnetaan muun muassa hanhien, köyhien, majatalonpitäjien, Ranskan ja Unkarin suojeluspyhimyksenä. Suomessa Pyhä Martti valittiin keskiajalla Raision suojeluspyhimykseksi.
Via Sancti Martini
Niinpä ei ole ihme, että myös Pyhälle Martille on omistettu oma pyhiinvaellusreitti. Reitin päätepisteet ovat Martin synnyinpaikassa Szombathelyssa ja Ranskan Toursissa, missä Martti toimi piispana. Näiden kahden kaupungin välisellä pääreitillä on mittaa noin 2500 kilometriä, mutta pääreittiin liittyy myös useita sivureittejä ja uusia on suunnitteilla.
Olin äskettäin Szombathelyssa ThreeT- eli Thematic Trail Trigger -hankkeeseen liittyvällä opintomatkalla ja pääsin siellä tutustumaan Via Sancti Martini -nimelllä tunnettuun Pyhän Martin reittiin muutaman kilometrin verran, sekä kaupungissa että maaseudun puolella. Reitistä vain pieni osa kulkee Unkarin puolella, mutta tuntui siltä, että tämä osa saattaa olla suurimmalla rakkaudella luotu, onhan kyseessä alueen oma poika, josta tuli suurmies.
Pyhän Martin reitti ei ole ollenkaan yhtä hyvin tunnettu kuin Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti eli Santiago de Compostela. Unkarilaiset isännät tiesivät, että toukokuun jälkipuoliskolla koko reittiä oli taivaltamassa ainakin noin 11 henkilöä, joista 9 naisia, mutta useimmat tyytyvät lyhyempiin osuuksiin kerrallaan. Keskieurooppalaisella Martin reitillä ei ole tarjolla esimerkiksi refugio-tyyppistä, edullista hostellityyppistä majoitusta, joten lompakko keventynee tällä reitillä Jaakon taivalta enemmän. Luvalliset telttapaikatkin kun ovat harvassa.
Pari opastettua kävelyä Pyhän Martin reitin osuuksilla sekä Szombathelyn keskustassa että maaseudulla olivat hienoja kokemuksia tarinoineen ja asiantuntevine oppaineen. Lyhyen reissun viimeisenä päivänä sujahdin kuitenkin kävelemään ihan yksin Szombathelyn keskustan osuuden Via Sancti Martinin historiallisesta kävelyreitistä.
Pyhän Martin historiallinen kävelyreitti Szombathelyssa
Kävelin hellettä lupaavan päivän aamuna ensin historiallisen reitin alkupisteelle eli Kálvária utca-kadun päässä sijaitsevalle Calvary-kirkolle. Rappusten yläpäästä löytyi avoin ovi ja pääsin poikkeamaan kirkon sisälle, yksinkertaisuuteen ja viileään rauhaan.
Kirkonmäen rinteessä, puisto laidassa seisoo pyhien kuvien kokoelma. Tuijotin kädessäni olevaa pientä kävelyreitin karttaesitettä ja yritin kohta kurkistaa aidan taakse, nähdäkseni karttaan pallerolla merkityn ikivanhan teatterin paikan, mutta en erottanut mitään erityistä.
Rappuset laskeuduttuani oli vastassa Pyhän Istvánin muistomerkki ja ensimmäinen keltainen Martin reitin tunniste. Pyhän Martin reitti on merkitty kaupungin ulkopuolella neliskanttisilla maalimerkeillä, joissa on keltainen raita kahden valkoisen raidan välissä.
Saksalaiset ovat kuulemma erityisen ihastuneita kiinnittämään Pyhän Martin reitin varrelle omia pyhiinvaellus- ja vaellustarrojaan. Tarroja on kiinnitetty jopa reitin virallisten opasteiden päälle, joten ainakaan unkarilaiset isännät eivät näitä rakastaneet.
Jatkoin matkaa Kálvária utcaa pitkin takaisin kohti Szombathelyn keskustaa. Ihmettelin hieman, missä olivat keltaiset reittiopasteet… Ja vasta kotiin palattuani, lisää reitistä luettuani ja tarkemmin karttaa katsottuani älysin, että olin sattunut kävelemään luontaisesti kadun vasenta laitaa, kun opastemerkit onkin upotettu kadun oikean laidan katukiveykseen. Plus että sen vanhan teatterin pallero oli piirretty toisessa kartassa eri puolelle. Ehkäpä viitoitusta voisi hieman parantaa…
Szombathelyn katuja kulkiessa oli hauska katsella myös liikennemerkkejä. Suojatien ylittäjällä on salkku kädessä, juoksevia lapsia on varottava. Kävelytien merkissä puolestaan oli ilmiselvästi knallipäinen Charlie Chaplin, pieni tyttö käsipuolessaan.
Muistin kävellessäni myös sen erikoisuuden, että Szombathelyssa vietetään Bloomsdayta. Täällä on pienmuotoinen, paikallinen tapahtuma vuosittain 16. kesäkuuta, sillä James Joycen Odysseus-romaanin päähenkilö Leopold Bloomin isä oli syntynyt Szombathelyssa.
Yksinäinen museoraitiovaunu puiston laidalla muistutti siitä, että kaupungissa on joskus ollut raitioliikennettä.
Komea Vas County Hall vartioi suihkulähtein varustettua avaraa aukiota, jonka laidalta löytyy muitakin hienoja rakennuksia.
Katedraalin taakse on piiloutunut arkeologien esille kaivamia raunioita eri aikakausilta. Ne nähdäkseen pitää mennä katedraalin oikean puolen portista sisään – siellä on kävelysilta, jolta raunioita pääsee kivasti katselemaan ylempää.
Koska mitään erityistä Martti-juttua ei osunut vähään aikaan silmiin, pysähdyin katsomaan nähtävästi lukiolaisten kuvista koostuvaa julistetta. Opiskelijoiden kuvajulisteet ilmestyvät katukuvaan vuosittain!
Szombathelyn keskusaukiolla sijaitsi aikanaan torni, joka paloi vuonna 1817. Korjaustakin suunniteltiin, mutta lopulta siitä luovuttiin ja tilalle tuli joitakin vuosia sitten tornin muistoksi mosaiikkityö.
Pyhän Martin tie jatkuu keskusaukiolta kävelykatua pitkin.
Seuraavaksi saavuin Savaria-aukiolle. Kadun muodon perusteella näytti, että ehkä se raitiotie on mennyt juuri tästä. Aukion toisesta päästä erotin ruosteisen taideteoksen. Kyseessä ei ole mikään pylväspyhimys, vaan Pyhä Martti on vain kohotettu korkeuksiin.
Yksi Pyhään Marttiin keskeisesti liittyvä tarina on, että Martti antoi viittansa tai puolet vaatteistaan kerjäläiselle. Sitä tämäkin taideteos kuvaa.
Vaikka suorin tie Pyhän Martin kirkolle houkuttikin, älysin onneksi katsoa karttaa tarkemmin tässä vaiheessa. Reitti kääntyi kapeaa jokea myötäilevälle kävelytielle, lehtevien puiden katveeseen.
Selitys löytyi, kun kohta ylitin kävelysillan ja saavuin hanhilaumaveistoksen luo. Marttia kysyttiin Ranskassa Toursin piispan virkaan, mutta hän ei olisi millään halunnut ottaa virkaa vastaan. Martti otti ja piiloutui, mutta piilopaikka kanalassa oli hieman kehnosti valittu: kätkön hanhilauma kaakatti etsijät Martin jäljille ja hänet vietiin hoitamaan piispan hommaa. Martista sukeutui myös suosittu piispa, jonka tunnuksena hanhet ovat sittemmin olleet.
Syödäänhän meilläkin Martin hanhea…
Hanhiveistoksen vieressä lepäävät myös koira- ja käärmeveistokset. Legendan mukaan käärme kävi leikkivän lapsen kimppuun, mutta Martti pyysi käärmettä lähtemään. Käärme totteli ja kiemurteli pois. Pyhimys kuulemma sanoi siihen, että ”koirat ja käärmeet kuuntelevat minua”.
Veistokset sijaitsevat aivan Savarian museon vieressä. Ikävä kyllä museo ei ollut vielä auki, eikä minulla olisi ollut aikaakaan poiketa sisälle.
Ohitin vielä muutamia vähemmän viehkoja betonikerrostaloja ja seikkailin vilkkaasti liikennöidyn kadun yli, kunnes pääsin Pyhän Martin kirkon ja vierailijakeskusen luo. Aukiolta löytyvät myös pyhiinvaellusreitin opastetaulut ja täältähän se itse reittikin varsinaisesti alkaa, vaikka Martin historiallinen kävelyreitti Szombathelyssa onkin jostain syystä numeroitu alkamaan Calvarysta ja päättymään tänne Martin kirkolle.
Kirkon vieressä on vanha kävelyreittiin kuuluva hautausmaa, mutta jätin sen väliin ja pysähdyin veistoksen eteen. Martti oli alkujaan Rooman armeijan sotilas, mutta käännyttyään kristinuskoon hänen kerrotaan palanneen tänne synnyinkaupunkiinsa. Martti yritti käännyttää vanhempansakin kristinuskoon, mutta tarinan mukaan vain hänen äitinsä otti kasteen vastaan.
Prameassa Pyhän Martin kirkossa on melkoiset alttaritaulu- ja veistosviritelmät ja pyhätön lattiasta löytyy myös roomalaisten ajan kiviä, koirantassunjälkineen kaikkineen.
Martin alttarinurkkaus on pääalttaria vaatimattomampi ja sijaitsee sivukappelissa. Pyhälle Martille omistetun alttarin edessä on lukuisia pyhiinvaeltajien kynttilöitä. Tiettävästi ihan aito Martin luun kappalekin on saatu reliikiksi Szombathelyyn, mutta minua kiinnosti enemmän pieni pronssinen jalanjälki, jonka voisi ajatella muistuttavan kävijöitä vaikkapa köyhyydestä ja pyhiinvaelluksesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole Martin jalanjäljen replika…
Pyhän Martin historiallista reittiä Szombathelyn keskustassa oli kiva kävellä, mutta kun mietin reittiä opintomatkan hengessä, olivat reitin opasteet olivat melkoisen harvassa. Keskustareitin kohteisiin tutustuminen on helpointa, kun kourassa on muutama reittiesite ja nekin kannattaa tutkia tarkkaan. Itse kohteista kerrotaan paikan päällä lisätietoja toistaiseksi vain muutamissa paikoissa englanniksi; saksan taidosta voi olla vielä melkoisesti apua unkarilaisilla reiteillä, jollei unkarin kieli ole hallussa.
Yhtä kaikki, oli hienoa saada tutustua edes pieneltä osin tähän pitkään reittiin! Ja näiltä samoilta nurkiltahan pääsee patikoimaan myös Unkarin sekä Itävallan puolella alppimaisemissa kulkevaa Alpannonia-reittiä, jonka voisi kävellä noin viikossa…
Kommentit
Lähetä kommentti