Siirry pääsisältöön

Kuusikävelyllä Jyväskylässä


Ennen oli tapana käydä Tapaninpäivänä tapaninajelulla, mutta pihasta ei löydy hevosta tahi rekeä, saati sitten että olis lunta tai edes jäätä jalasten alle. Siis jalkaisin liikkeelle. Aurinko on tehnyt hämmentävän tempun ja jäänyt valaisemaan taivasta pidemmäksi aikaa kuin edellisinä, harmaina päivinä, joten kuusibongaus käynnistyy eri tavalla kuin ounastelin... Eiväthän jouluvalaistut kuuset yleensä näytä juuri miltään päivänvalossa!
Jyväskylän yliopiston pääkampuksella Seminaarinmäellä saa tovin hakea jouluvalaistua kuusta, vaikka seminaarin kansankynttilät juuri näillä nurkilla kokoontuivat peräti luomaan kuusijuhlaperinnettä Suomen kouluihin. Pieni valaistu kuusi töröttää puisessa jalassa yliopiston päärakennuksen siiven katolla. Kuusen oranssissa rusetissa lukee Päijänteen metsänhoitoyhdistys.
Seuraavaksi pysähdyn Anneli Vähäpassin muistokuusen luo, joka kasvaa Oppio-rakennuksen alapuolisessa rinteessä. Kuusen juurella olevan muistolaatan luona on lyhty, jonka kynttilä on palanut loppuun. Lehtori Anneli Vähäpassi teki elämäntyönsä äidinkielen opetuksen ja tutkimuksen parissa.
Vain muutaman askeleen päässä edellisestä muistokuusesta töröttää hieman rimpulan näköinen, vuonna 1937 istutettu Seminaarin kuusi. Tämän jos minkä pitäisi olla juhlavalaistu edes jotenkin, sillä niin puristuksiin puuraukka on väylien väliin jäänyt. Ehkä sitten joskus, kun kampuksen suuret remontit ovat ohitse ja kampukset puistoalueet - osa yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa - ovat jälleen myös väliaikaisista aitauksista vapaat. 
Remppojen valmistumista odotellessa voi aidoista kuitenkin repiä jotain iloakin: niihin on koottu paitsi Jyväskylän yliopiston ja seminaarin historiaa, myös Wolmar Storbjörn Schildtin kehittämiä suomenkielisiä uudissanoja. Schildtin sanastoa löytyy myös Jyväskylän katujen nimistöstä, esimerkiksi Tiedekuja ja Taidekuja Viitaniemessä.
Kirkkopuiston joulukuusi ei näytä näin valoisassa vielä miltään, joten jatkan matkaa keskustan halki. Kävelykadulle,  Forumin sisäänkäynnin läheisyyteen, on kivijalustalle pystytetty pieni lautamökki, jonka sisällä on Joulutalli-asetelma.
Joulutallissa vartioi enkeli joulun lasta. Seimen ja hahmot on tehnyt Riikka Helminen, rakenteet Ari Tjäder ja sisustuksen Pirjo-Riitta Aarnimetsä. Muistan, että kun viimeksi pysähdyin joulutallin edessä (ennen jouluaattoa), oli seimessä vain olkia...
Ohitan Sokoksen legoista rakennetun joulukaupungin (josta kyllä löytyy legokuusia) ja marssin Aren aukiolle, mistä löytyy kaupungin kaupallisen alueen suurin valaistu joulukuusi. Nyt alkaakin jo hämärtää, joten kuusen valot alkavat päästä oikeuksiinsa.
Ilmarisenkadun päässä Eskilstunan aukiolla odottaa myös kauniisti valaistu joulukuusi. Kuusi on paikallaan vain joulun tienoon, mutta sen taustalta erottuu pysyvästi valaistuna Ystävyyden viila -veistos (Onni Kosonen), joka viittaa Jyväskylän ja Eskilstunan ystävyyteen ja vuorovaikutukseen. Eskilstunassa on myös ollut viilatehdas.
Yrjönkadulla on pari muutakin valaistua joulupuuta - toinen hyvin kaita lehtipuu numerossa 13 ja toinen hyvänkokoinen kuusi punatiilisten kerrostalojen pihalla - mutta niiden valot jäävät hieman vaatimattomiksi. Matka jatkuu yli Tourujoen...
Tourulan Kivääritehtaalla silmä lepää. Kivääritehtaan joulukuusi on vuodesta toiseen kaupungin kaunein suuri joulupuu. Ainakin minun mielestäni. Hienoa siinä on sekin, että puu on pysyvästi paikallaan, eikä sitä tarvitse kyörätä pihaan muualta vain joulun ajaksi. Pitkää ikää Kivääritehtaan kuuselle!
Kävelen Tourulasta toiveikkaana Lutakkoon, josko sieltäkin sattuisi reitin varrelle erityisiä joulukuusia. Schaumanin linnan tornissa loistaa tähti, mutta joulupuuta en havaitse. Schaumanin puistotien varrelta kuikuilen molempiin suuntiin puistoalueen puolelle tuloksetta, sitten poikkean messuaukion puolelle, missä näyttää yhtä karulta kuin tavallisesti. Kun lähden nousemaan ratapihan ylittävälle kävelysillalle Satamakadun vierestä, erottuu keskustan puolelta jo kaupungintalon edustalla olevan joulukuusen latva tähtineen. Sinne siis seuraavaksi.
Jyväskylän kaupungin- eli kunnallistalon edessä Kirkkopuistossa on aukio, jolla liehuvat siniset ja valkoiset Jyväskylä-liput kunniakkaana rivistönä. Kaupungin perustamisesta aloitteen tehneen majuri Carl Christian Rosenbröijerin rintakuva on taannoin siirretty kaupungintalon edestä puiston puolelle, missä se jää nyt hieman kaupungin virallisen joulukuusen varjoon. Rosenbröijerin patsasta kun ei ole valaistu.  Kaupunki sai tänä vuonna joulupuunsa lahjoituksena kypärämäkeläisen rivitalon pihalta. Hieno kuusi tämäkin, mutta äänestän edelleen Kivääritehtaan puun tämän edelle.
Kirkkopuistosta nousen ylös Yliopistonkadulle. Harjulla ei taida olla jouluvalaistuja kuusia, joten seuraavaksi on kokeiltava Mäki-Matin perhepuistoa, tosin joulupuun mittakaava hieman pienenee, siitä voi olla varma! Leikkipuiston puolelta löytyykin joulukuusi. Muistelen, miten toisenlaiselta sama paikka näytti vuosi sitten, kun maass' ol hanki ja pakkanen paukkui...
Matka jatkuu pitkin Voionmaankatua. Aikanaan Veijosen saunana tunnettu kivitalo Voionmaankadulla jäi hieman puristuksiin uudisrakennusten keskelle, mutta onneksi se sentään säilytettiin. Talo on nykyään asuinrakennus, jonka kivijalassa toimii kauneushoitola. Talon yläkerran parvekkeella niin asukkaita kuin tiellä liikkujia ilahuttaa soma pieni joulukuusi.
Päätän kuusien metsästyksen läheiseen Vellamonpuistoon, mistä ei itse asiassa löydy valaistua joulukuusta, mutta sieltä voi hyvinkin katsella joulupuuta aidan takaa. Vellamonkadun ja Keskikadun kulmassa olevan omakotitalon pihassa näes kasvaa erittäin komea, tuuhea kuusi, joka on saanut jälleen ylleen upeat jouluvalot. Kiitos kaikille valaisijoille meidän ohikulkijoiden puolesta :)

Kommentit

  1. Että ihan aurinkoa tapanina, eipä ole näkynyt Kuopiossa moista ihmettä. Monta kaunista joulupuuta on sattunut reittisi varrelle. Olen samaa mieltä, Kivääritehtaan kuusi on komein.

    VastaaPoista
  2. Hei, minä pidän ao:n lähellä / Sepänkadun lukion lähellä olevista kuusista, ainakin sen tien toisella puolella olevasta. Vuodesta vuoteen sama kasvava kuusi. Tiedätkö sen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepänkadulla on kaksi hyvin kaunista jouluvalaistua kuusta, oikeassa olet! Suosikkini niistä on Harjun puoleinen, joka on vähän kauniimmin valaistu. Hoksasin itse unohtaneeni ne kuuset vasta seuraavana päivänä kun kuljin sitä kautta... Komeita kuusipuita löytyy varmasti lisää muualtakin päin kaupunkia :)

      Poista
  3. Keski-suomen hienon joulukuusi, ja paikallaan aina oleva, on Haapamäellä Suojan pihassa. Katsokaahan kun ohi ajatte :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä yrittää käydä siellä päin ensi jouluna, kiitos vinkistä!

      Poista
  4. Suojan piha? Missäs se on? Näkyykö ohimenevälle 23-tielle?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta.
Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella).
Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella.
Komeat kukat piristävät kummasti sateist…

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin.
Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään, vaan Kotiteollisuuden kappaleelle. Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen.
Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta.
Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro.
Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös ja pian edessä o…

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta. Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää.

Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. VeijosenLuontopolku-runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ...Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?...
Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus...
Luontopolun vieressä Saparo-niminen lampi näyttää silt…

Yläkaupungin uusi helmi: The Local Culture Hostel & Café

Tämän punatiilisen kaunottaren seinien sisällä on ollut monenmoista, kuten Jyväskylän kaupungin viljamakasiini, Jyväskylän Tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto, Suomen kotiteollisuusmuseo ja yliopiston rehtoraatti. Nyt ketjuun liittyy myös kahvila- ja majoitustoiminta, kun rakennuksen ovet avautuivat jälleen myös yleisölle: tänään vietetään The Local Culture Hostel & Cafén avajaisia.


Sisääntuloaulan oikealta puolelta, kaarevien portaiden ja upeiden, kunnostettujen pariovien takaa avautuu kahvilan (ja hostellin vastaanoton) puoli. Näin paikallisen asukkaan vinkkelistä onkin mahtavaa, että rakennus ei ole vain hostellin majoitusasiakkaille avoin, vaan tänne pääsee nyt astumaan vaikkapa kahvikupposen merkeissä sisälle kuka vain.


Kahvilassa oli heti vastassa iloinen puheensorina; mukava määrä asiakkaita oli heti näin ensimmäisenä virallisena avajaispäivänä löytänyt paikkaan tiensä.


Hostelli-kahvila mainostaa olevansa kasvis- ja vegaanikahvila, jossa tarjotaan paikallisia herkku…

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti...


Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan, missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.


Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karjan lihaa, Pelto…