Kuopion kulttuuria

Kuopion kävelyreiteistä yksi on erityisesti matkailijalle sopivaksi mietitty. Kauppatorilta alkavan reitin kokonaispituus on 8 km, mutta sitä voi myös näppärästi lyhentää. Nautin heti alkuun Kauppakadulla kahvilatuokiosta tupaten täydessä Kanelissa, josta jatkoin tuomiokirkon kautta kohti rantaa.

Reitin varrelle jäävät mm. komea jugendlinna, Kuopion taidemuseo, muutama taidegalleria sekä muikkuherkkula Sampo. Hmm, niillekin pitäisi varata aikaa kävelyllä! Sataman laiturissa päivystivät edelleen Osmo ja Vipunen muutaman muun talveksi lomautetun aluksen seurana. Sieltä rantatie johtaa Väinölänniemen kautta Rönöön, josta pääsee kävelysiltaa pitkin vielä Varvisaareen asti.

Hämmentävää kyllä, Varvisaaressa asutaan edelleen myös ympärivuotisesti, vaikka siellä kodin pihaan asti ei pääsekään autolla, Asukkaat matkaavat kotiin joko veneellä tai jättävät kulkupelinsä Rönön rantaan ja kävelevät loppumatkan. Koska olin lähtenyt liikkeelle turhan myöhään, en tohtinut kulkea Varvisaaren osin liukasta polkua loppuun asti, vaan marraskuisen hämärän nujertamana käännyin mäen päältä takaisin Rönöön.

Ylittäessäni Rönöstä Vänärille johtavan sillan alkoi mahtava pauke kuulua keskustasta. Komeat ilotulitusraketit valaisivat pimenevää iltaa usean minuutin ajan, kun joulun avausta juhlistettiin kaupungilla. Rönöön mennessäni olin erottanut torilta saakka kaikuvasta musiikista tiernapoikain laulujen sanoja - äänet kuuluvat uskomattoman kauas! Ohjelmasta ei siis ollut puute, vaikka olinkin sinänsä ydinkeskustan joulumarkkinahumusta sivussa.

Pimeys esti myös Peräniemen juhlavalaistun kasinon takaisten Peräniemen polkujen tutkimisen, joten jatkoin matkaani kohti keskustaa kartan mukaan. Vaan sitten tuli kaivutyömaa aitoineen vastaan ja oli haettava uusi polku alle. Pehmeä, kurainen hiekkatie upotti siinä vaiheessa sen verran, että päätin luovuttaa. Kulttuurireitin kävely sopii paremmin valoisaan aikaan.