Turku: valoja yössä
Toinen ilta Turussa, pimeä on laskeutunut. Enää ei ole Taiteiden yö, mutta lähden silti katsomaan, valaisevatko Vartiovuorta vielä tänäkin yönä lyhdyt. Eilen Vartiovuorella saattoi olla Pimeyden 876 sävyä -Lyhtypiknikillä. Oliko siellä kenties niin monta lyhtyä?
Kun käännyn valaistulta kadulta hämärään puistoon, josta kantautuvat siellä täällä pitkin nurmikkoa istuskelevien nuorten äänet, ei alku näytä lupaavalta. Vain tavallisia puistovalaisimia.
Onneksi (ennen kuin hämärä puisto alkaa arveluttaa) erotan kohta pienen matkan päästä värillisiä valoja - siellä ovat lyhdyt. Vinkki piti paikkansa! Eriväriset ja erimuotoiset, jännästi humisevat värilyhdyt on ripoteltu nurmikolle, puistokäytävien reunoille ja kallioiseen rinteeseen. Olen astunut satumaahan!
Lyhdyt ovat sipulin, kynttilänliekin tai kurpitsan muotoisia - ja erikoisimmat muistuttavat hulmuavien liekkien rypästä. Vaikka täällä ei vallitse totaalihiljaisuus, vaan puheääntä, naureskelua ja huudahtelua kuuluu nurminautiskelijoiden ryhmistä ja muiden kulkijoiden askeleet rahisevat hiekkakäytävillä, vallitsee tässä Vartiovuoren kolkassa maaginen tunnelma, satumaisten lyhtyjen keskellä. Onko täältä lähdettävä? Hyvä on, laskeudun alas ja Aurakadulle.
Pudelma! Punelman ja suudelman yhdistelmä? Vielä myöhään torstai-iltana, Taiteiden yönä, sitä viimeisteltiin kypärät päässä perjantaisia avajaisia varten. Arkkitehtiopiskelijoiden ja alan ammattilaisten (Columbia University, New York sekä Aalto-yliopisto + Oulun yliopisto) yhteistyöprojektina oli valmistumassa mielenkiintoinen paviljonki.
Perjantai-iltana kaikki on valmista ja avajaiset avoimelle rakennukselle on vietetty. Toisiinsa kuin verkoksi punotut puut muodostavat kuin iglun ristikkokaton, jonka alla ryhmä nuoria istuskelee ja kuuntelee musiikkia; muutama innostuu jopa tanssimaan...
Kun käännyn valaistulta kadulta hämärään puistoon, josta kantautuvat siellä täällä pitkin nurmikkoa istuskelevien nuorten äänet, ei alku näytä lupaavalta. Vain tavallisia puistovalaisimia.
Onneksi (ennen kuin hämärä puisto alkaa arveluttaa) erotan kohta pienen matkan päästä värillisiä valoja - siellä ovat lyhdyt. Vinkki piti paikkansa! Eriväriset ja erimuotoiset, jännästi humisevat värilyhdyt on ripoteltu nurmikolle, puistokäytävien reunoille ja kallioiseen rinteeseen. Olen astunut satumaahan!
Lyhdyt ovat sipulin, kynttilänliekin tai kurpitsan muotoisia - ja erikoisimmat muistuttavat hulmuavien liekkien rypästä. Vaikka täällä ei vallitse totaalihiljaisuus, vaan puheääntä, naureskelua ja huudahtelua kuuluu nurminautiskelijoiden ryhmistä ja muiden kulkijoiden askeleet rahisevat hiekkakäytävillä, vallitsee tässä Vartiovuoren kolkassa maaginen tunnelma, satumaisten lyhtyjen keskellä. Onko täältä lähdettävä? Hyvä on, laskeudun alas ja Aurakadulle.
Pudelma! Punelman ja suudelman yhdistelmä? Vielä myöhään torstai-iltana, Taiteiden yönä, sitä viimeisteltiin kypärät päässä perjantaisia avajaisia varten. Arkkitehtiopiskelijoiden ja alan ammattilaisten (Columbia University, New York sekä Aalto-yliopisto + Oulun yliopisto) yhteistyöprojektina oli valmistumassa mielenkiintoinen paviljonki.
Perjantai-iltana kaikki on valmista ja avajaiset avoimelle rakennukselle on vietetty. Toisiinsa kuin verkoksi punotut puut muodostavat kuin iglun ristikkokaton, jonka alla ryhmä nuoria istuskelee ja kuuntelee musiikkia; muutama innostuu jopa tanssimaan...
Ei kuulosta Suomelta ollenkaan :)
VastaaPoistaKieltämättä ei, eikä siltä tuntunut - ihan kuin olisi ollut ulkomailla. Vai olisiko Suomi muuttumassa?
VastaaPoista