von Wright -kulttuuripolulla

Kuopion eteläpuolella, Karttulan tien tuntumassa sijaitsevan Haminalahden kulttuurimaisemaa on syytä tarkastella myös jalkaisin, ei vain vesitse (kuten tein muutama päivä aiemmin kajakin kyydistä). Tarkkaakin tarkemmat siveltimenvedot ovat Haminalahdessa ikuistaneet niin maisemia kuin erityisesti lintuja 1800-luvulla, minkä ansiosta täällä voi seurata merkittyä von Wright -kulttuuripolkua ja tarkastella maisemia ainakin lähes samasta vinkkelistä kuin itse taiteilijat, von Wrightin veljekset.

Reilun neljän kilometrin mittainen polku alkaa Haminalahden leirikeskuksen parkkipaikalta, jossa voi pitää tulilla evästauon polun kuljettuaan. Nappaan heti pikaevästä tien varresta, sillä vadelmia on vaikea vastustaa...

Reitti kulkee aluksi viljapellon laitaa, kunnes opasteet johdattavat ylittämään Karttulan vilkasliikenteisen maantien - varovaisuutta noudattaen. Aluksi kuusivoittoisen metsän halki kulkeva polku tulee pian hakkuuaukealle, josta avautuvan maiseman keskeltä, koivujen lomasta, pilkottaa pikkuisen myös Haminalahden Hovin keltainen kartanorakennus.

Rappuset johtavat kalliolta alas Mustamäen tielle, jonka viereisen kuusikon tilalla olleesta pellosta on ilmeisesti tehty rautakautisten korujen löytö 1800-luvulla. Kun nousen kapeaa tietä ylemmäs, on vaikea kuvitella, että jalkojeni alla on ennen merkittävä maantie - aina vuoteen 1959 saakka!

Mustamäen tie

Sieniveitsi ei ole matkassa, mutta tien varren tatit ovatkin jo selvästi matojen nappaamia. Pian polku poikkeaa vasemmalle Suopeltovuorelle, johon kääntyessäni huomio kiinnittyy komeisiin puihin.

Polun vieressä kohottavat varttaan korkeuksiin muhkean kokoiset, iäkkäät kuuset ja männyt. Oikealla puolella jään katsomaan paksua kuusta, joka suorastaan tihkuu pihkaa, erityisesti näistä kolosista, jotka lienevät ahkeran nokan koputtamisen aikaan saamia.

Suopeltovuorelta on peräisin suomalaiseksi ihannemaisemaksi ylistetty Ferdinand von Wrightin maalaus, Näköala Haminalahdelta. Kasvaneet puut peittävät ennen avoimempaa maisemaa, mutta täältä näkee edelleen Kallavedelle.

Maisema Haminalahdelta

Alapuolista hyvin jyrkkää kalliota ei tohdi ihan reunalta kurkistella - kalliosta saa aavistuksen opastaulusta, josta näkee kuinka Magnus von Wright on ikuistanut näkymiä myös alapuolelta.

Maisemat ja kalliot ovat hienoja, mutta niin on tämä upea sammaleinen metsäkin. Kumarrun jälleen poimimaan muutaman jättimustikan, sillä niitä riittää...

Polku mutkittelee kallioseinämän kupeessa olevan ihan oikean, pienehkön luolan vieritse. Siellä kannattaa pistäytyä jonkinlaisen valolähteen kanssa, jotta erottaa kallioseinästä kaiverruksen! Opastaulut kertovat matkan varrella vielä lisää erityisesti lintumaalauksistaan tunnetuista veljeksistä, myös Wilhelm von Wrightistä, sekä taitajien perintöä hienosti jatkaneesta, Ferdinandin oppipoikana aloittaneesta Matti Karppasesta.

Kulttuuripolun päättävä lenkki ohjaa pienten reittimerkkien avulla alas rantaan johtavalle kävely- ja pyörätielle, jonka varressa on viimeinen opastaulu. Jos astuu muutaman metrin taululta eteenpäin, pääsee puskien keskeltä jyrkille rappusille ja siitä laiturille katselemaan Haminalahden rantamaisemaa, ilta-auringossa välkehtivää Kallavettä. Haminalahden Hovi ei laiturilta erotu, mutta on mukava nauttia hetki avarasta järvimaisemasta ennen paluuta lähtöpaikalle.

Haminalahti