Harjun ympäri

Jyväskylän Harjun kesäkahvila ja -teatteri ovat hiljentyneet jo ajat sitten, mutta uusia käyttäjiä ulkoilualueelle on nyt löytynyt frisbeegolfaajista, joille äskettäin valmistui tänne rata. Useita pelaajia näkyy nytkin heittelemässä liitokiekkoa kohti maalikoreja. Viereisellä stadionilla valmistaudutaan vielä iltapäivän JJK-VPS -otteluun, kun kävelen kentän ohi.

Jyväskylän Harjua ajattelee ensisijaisesti mäntyjen valtakuntana, mutta puusto on oikeasti monipuolista. Rinnemaastoa värittävät vielä myös kellastuneet lehtipuut. Käännyn Pitkäkadulta Mäki-Matinkadulle ja sieltä Oikokadulle, joka on laskeutunut joskus nykyistä leveämpänä väylänä Yliopistonkadulle.

Harjua vastapäätä Yliopistonkadulla on viehättävän kyltin alla paperikauppa Harjun Paperi, joka tunnetaan nykyisin hienosta korttivalikoimastaan. Kyltti taitaa olla jo vuonna 1954 aloittaneen paperi- ja toimistotarvikekaupan peruja.

Täällä on näköjään myös perinteisistä turistikorttien nähtyvyysaiheista poikkeavia, vuodenajan henkeen sopivia Jyväskylä-postikortteja. Yksinkertaisesti iloisia kuvia kaupungilta!

Harjun portaiden remontti alkaa ilahduttavaa kyllä olla loppusuoralla. Toivottavasti työmaa-aidat voidaan poistaa pian, jotta rappusia pääsee testaamaan.

Kun kävelen Yliopistonkatua alas, alkaa vastaan tulla ihmisiä, joiden käsipuolessa roikkuu mm. omenoita, viipurinrinkeleitä ja karpaloita muovikasseissa. Joko torilla tai kävelykadulla on selvästi syysmarkkinat.

Arvaukseni paikasta osuu oikeaan: torilla on runsaasti sekä sekä myyjiä että asiakkaita, ja tuotevalikoimaa on ruisleivästä vaatetavaraan. Voi kun tämän näyn, vilkkaan torin, näkisi Jyväskylässä useammin! Kävelykatu on onnistunut imaisemaan kaupunkilaiset promeneeraamaan korttelin verran alemmas, ja onhan paikallisbussien pääpysäkkialue on kahden korttelin päässä... Entinen kaupungin sydän on siten turhan monelle jo "liian kaukana". Paitsi näin poikkeuspäivinä.

Harjukadun puolella on ainoa aito jäänne vanhan linja-autoaseman (nykyinen Matkakeskus valmistui 2002) ja torin ajoilta: nyt rakennustyömaa-aidan taakse teljetty mukulakiveys Harjukadun ja Väinönkadun kulmauksessa. 

Tässä nurkassa, vanhalla käsin ladotulla kiveyksellä, pysäköi linja-autoaseman aikaan asemalla asioivia henkilöautoja tai seuraavaa ajovuoroaan odottavia linja-autoja. Pelkään pahoin, että kaunis kiveys katoaa, kun kadunkulmaan alkaa nousta seuraava korttelin kerrostaloprojekti, Jyväskylän Harjunportti. Toria peitti ihan samanlainen kiveys ennen kuin sen alle rakennettiin pysäköintitalo. Kun katselen huolellisesti paikalleen naputeltuja kiviä, tajuan että minulle tulee niitä vielä ikävä.

Harjunkulman kerrostalo tulee sulkemaan tulevan umpikorttelin Harjukadun puolelta, jolloin myös Väinönkadulta ja rakennuksen takaa katoaa tämänhetkinen näkymä Harjulle.

Nousen Sepänkadun puolelta stadionille.  Urheilukentän päädyssä, Vesilinnaan loivasti kohoavien portaiden lähellä rinteessä huomaan vanhemman rouvan etsivän jotain pensaiden seasta. Sieniä? Ehei, kohta hän nostaa maasta pari yhteenliitettyä lankkua ja vie ne portaiden viereisten kivipaasien päälle. Penkki asettuu (tosin hieman keikkuen) takaisin alkuperäiselle paikalleen, ja rouva jatkaa tyylikkäästi matkaansa. Kiitos!