Valon Jyväskylä: Joen varjot

Jyväskylän vanhan hautausmaan sankarihautojen yllä siniset valot; suorastaan teatraalisen isänmaallinen kajo. Olen lähes Joen varjot-valoteoksen porteilla, sillä tämä rajatun hautausmaa-alueen ympäristövalaistus toimii esipuheena ennen kuin laskeudun kohta Tourujoen laaksoon. Testivalaistuksessa oli kuulemma käytetty punaista, mikä oli saanut ohikulkijan soittamaan paikallisradioon palautepuhelun (punainen ei kerta kaikkiaan sovi sankarihaudoille). Huh mikä tunnelma!
Hiivin hautausmaan sivuportista ulos ja alan laskeutua kohti Tourujoen laaksoa. Totutan silmiäni pimeään, sillä joen varren kävelytiellä ei ole (onneksi!) valoja. Kaupunkitaivaan punerrus riittää yleensä valaistukseksi, mutta nyt tienoon täyttää ihan toisenlainen valo! Olenko todellakin Tourujoen partaalla? Aivan Jyväskylän keskustan vieressä? Onko nyt syyskuun loppu?
Joen varjot -teos on vallannut Tourujoen ympäristöineen vanhan hautausmaan, Kinakujan ja Nahkurinsillan (kävelysilta lähinnä Vapaudenkatua / Tourulantietä) välisen alueen. Kari Kola on jälleen toteuttanut fantasiamaailman reaalimaailman keskelle, hämmentämään pimenevän illan kokemusta.
Etenen Tourujoen vartta hyvin hitaasti. Pysähtelen, katselen, kuuntelen. Äänimaisemassa sointuvat sävelet, solisee vesi, livertävät linnut, kaikuvat askeleet, ties mitä. Olen jo aivan lumoutunut.
Joen virtaa on yksinkertaisesti sinfoninen valorunoelma. Kuulen useammankin kulkijan toteavan toisilleen: aivan kuin revontulia. Lähes kaikki jokivarren kävelijät yrittävät tallentaa näkemäänsä kameran muistiin, itse muistettavaksi ja jaettavaksi.
En muista, milloin olen viimeksi kävellyt tämän pituisen matkan näin hitaasti; olenko ollut täällä jo yli tunnin? Pysähdyn yhä uudelleen katsomaan valojen ja varjojen huolella mietittyä koreografiaa, rentouttavan rauhallista tanssia iltayössä, kuuntelemaan lintuja jotka pitävät minulle äänillään seuraa puiden ja pensaiden lomasta. Olen lumotussa jokilaaksossa ja viivyttelen edelleen, koska en malttaisi lähteä millään pois.

Mikä upea, ainutkertainen elämys. Kävelymatkan päässä kotoa - ylellistä. Joen varjot on kyllä niin hieno, että tänne kannattaa tulla kauempaakin, jos suinkin ehtii: valoteos on paikallaan vain to 26.9.-la 28.9. 2013 klo 20-24.

Lisää Valon Jyväskylää 2013

Kommentit

  1. Suuri kiitos kun tallensit tämän illan minunkin nähtäväkseni! ^^ Upea ilmestys!

    VastaaPoista
  2. Komean valonäytelmän olet tallentanut. Pimeisiin syysiltoihin sopisi enemmänkin valotaidetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jyväskylässä on jo useita kivasti valaistuja kohteita pimeän vuodenajan iloksi, mutta nämä erityistapahtumat ovat aivan omaa luokkaansa!

      Poista
  3. Sankarihautojen siniset valot ovat todella karmivan näköiset. Ohi mennessäni piti oikein hieraista silmiä ja äimistellä teoksen toimeenpanijan totaalista tyylitajun puutetta. On sangen epäarvokasta yrittämällä yrittää tehdä hautausmaasta pelottavaa. Anteeksi, mutta piti purkautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saahan valoteoksista olla tykkäämättäkin. En itse pitänyt valaistusta yhtään pelottavana, vaan mietin miten sama maisema saatiin huimilla valoilla niin toisenlaiseksi kuin se on tavallisesti.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Susitaival: Kaunisjärvi - Jorho

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Salmivaaran maisemapala, Kilpisjärvi