Siirry pääsisältöön

Jyväskylä: Väinönkadun varrelta

Kävelen hissukseen Vapaudenkadulta Väinönkatua ylöspäin. Kadun toisella puolella ei ole enää "maitolaituria", hassua modernia pömpeliä, mutta jotain kivoja yksityiskohtia Väinönkadun varrelta aina löytyy. Kuten nämä Alvar Aallon työväentalon pariovien mainiot ovenkahvat, joilla on kummallakin oma sateensuoja yllään.
Työväentalon Aalto-salin oven yllä sisäänkäyntiä suojaa hieno, värikäs katos siroine kannatinpylväineen. Kun ajattelen Alvar Aaltoa, ei ensimmäisenä tule mieleen näin pirteitä väriyhdistelmiä, vaan ennemminkin hillitty värimaailma ja erityisesti valkoinen väri. Onneksi hänen arkkitehtiuransa alusta on säilynyt näitä toisenlaisiakin töitä.
Seuraavassa korttelissa torille päin on portaikko, josta voi nousta Kauppalaispihalle ja oikaista siitä Asemakadulle. Rappusten viereinen katutaideteos lie luvan kanssa tehty, mutta se on jo pahasti rapistunut ja työ päälle on vetäisty epätaiteellisia raapustuksia.
Vastapäätä edellisiä rappusia voi puolestaan katsahtaa varjoon menneistä vuosikymmenistä, aivan nykyisen Escapen (entinen Elohuvi, joka oli alkujaan hieno elokuvateatteri) vieressä. Osoitteessa Väinönkatu 30 oli vielä 1970-luvulla Syvänoron liike, jossa asioi pääasiassa naisväki. Kahdessa kerroksessa toimineen liikehuoneiston myyjättäret palvelivat muun muassa kankaiden ostajia.
Toinen "varjo" Syvänorosta ei ole yhtä helposti luettava, mutta kyllä siinä lukee leninkejä. Siinä mielessä teksti palvelee myös nykyistä myymälää Mitziä, vaikka mekkoja ei ehkä siellä leningin nimellä myydäkään...
Ylempänä Väinönkadulla, torin kohdalla, hiljennän askeliani bussipysäkkien paikkeilla ja katson torin kivilaatoitettua seinämää. Tämä katutaideteos on ystävällisesti jätetty maalaamatta kivipintaan - se on ripustettu kaiteesta ketjulla! Erinomainen oivallus. Kuka pelkää Mustaa Maalii? Saman graffititaiteilijan töitä löytyy monesta paikasta ympäri Jyväskylää.
Torin jälkeen olen jo Väinön- ja Sepänkadun taitekohdassa, Harjun kulmilla. Bussipysäkki tarjoaa tuttujen ja turvallisten päätepisteiden (kuten Muurame ja Mäyrämäki) rinnalle myös mielenkiintoisempia vaihtoehtoja: Mikä-Mikä-Maa ja Ihmemaa. Linja 42 olisi ehdottomasti houkuttelevin: Elämän Tarkoitus.

Jyväskylän paikallisliikenteen aikataulusta voi katsoa, mihin tällä Elämän Tarkoitus-linjalla pääsee. Aikataulun mukaan bussi 42 kulkee täällä reittiä Keskusta - Vaajakoski - Leppävesi - Tarvaala - Lievestuore. Kenties Elämän Tarkoitus siis löytyy sieltä...
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Hurmioitunut23. helmikuuta 2014 klo 16.31

    Kivaa kun kuulee historiatarinoita joita ei itse tiedä. Olet taas kiinnittänyt huomion pieniin kaupungin yksityiskohtiin jotka kertovat tarinoita niille jotka osaavat katsoa ja muistavat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kenkä26. helmikuuta 2014 klo 0.47

      Jokaisella taitaa olla oma "ostoshistoriansa" (joko tärkeitä ostoksia itselle tai käyntejä tietyissä kaupoissa muiden mukana), jonka voisi sijoittaa kartalle. Ja nämä kylttihaamut voivat palauttaa niistä muistoja mieleen, vaikka itse puoti on kauan sitten kadonnut.

      Poista
  2. M26. helmikuuta 2014 klo 9.48

    Yksityiskohtia, jotka jäävät huomaamatta tutummassa ympäristössä.
    Mielenkiintoista.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi13. maaliskuuta 2014 klo 20.07

    Löytyykö onni lievestuoreelta tai aivan sieltä lähistöltä? Elämän tarkoitus?
    Tunnenko oikein?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Jyväskylän alppiruusupuistossa

Alppiruusut jaksavat edelleen kukkia Jyväskylässä, mistä myös löytyy metsän siimekseen perustettu alppiruusupuisto. Tämä vuonna 1986 alkunsa saanut puisto on sukua Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitoksen alppiruusuohjelmalle, jonka suurin ja komein esimerkki löytyy Helsingin Haagasta . Jyväskylän alppiruusupuisto kätkeytyy melko hyvin Keltinmäen maastoon, Mäyrämäen rajamaille. Löysin puiston itse ensi kerran ihan vahingossa sillä suunnalla kävellessäni, toisen kerran suunnistin paikalle varta vasten kartan avulla (mutta kukat olivat vasta nuppuasteella). Vieressä eli Nääpikäntien puolella on vielä tällä hetkellä rakennustyömaa eikä kukkaloistoon ole erityisiä maasto-opasteita, mutta väriläiskät erottuvat hyvin niin tieltä kuin harvahkon metsikön keskeltä. Niinpä osasin nyt jo suoraan perille ja kukat kukkivat vielä runsaasti - eivätkä kaikki nuput ole vielä edes auenneet! Osa lajikkeista on tosin jo kukintansa loppupuolella. Komeat kukat piristävät kummas
6 kommenttia
Lue lisää

Helvetinkolu, Ruovesi

Helvetinkolun alue vaikuttaa leppoisan vilkkaalta; puiston itäpuolisella Kankimäen parkkipaikalla on kohtalaisesti autoja. Iloinen kioskinpitäjä vinkkaa ottamaan tiskin edustalta kartallisen esitteen ja kysäisee, mitä reittiä aiomme kulkea, sillä rengasreitin paluuosuudella on kuulemma yhdessä kohdassa nyt hyvin märkää. Meidän kengillämme pitäisi kuitenkin pärjätä kuivin jaloin. Neljän kilometrin rengasreitillä on mielenkiintoinen nimi. Helvetistä itään -polun nimi ei suinkaan ole sukua John Steinbeckin romaanille Eedenistä itään , vaan Kotiteollisuuden kappaleelle . Polun suojelija on tämän vuoksi muusikko Jouni Hynynen . Aivan alkumatka on leveää pikkutietä. Sitten hyväkuntoinen polku kääntyy metsän siimekseen ja enää osittain lumisena. Polun vieressä muurahaispesässä on jo herätty horroksesta. Raskas lumi on selvästi rasittanut kaarelle taipuneita hentoja koivuja talven aikana. Metsän poikki solisee sulamisvesien täyttämä puro. Kapuamme ensimmäiset puurappuset ylös
5 kommenttia
Lue lisää

Kolmen vuoren vaelluksella Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Kun matkalla retkikohteeseen kohdattiin kesälomansa aloittanut joulupukki, sattui rengasrikko ja saimme kyytiin testattavaksi ravintolan paketoimia retkieväitä, voi sanoa viikonlopun retken alkaneen epätavanomaisesti... Viesti porukan toisen auton rengasrikosta saapui juuri kun olimme pysähtyneet menomatkakahveille Konneveden Häyrylänrantaan , missä vietettiin kesäkauden avajaisia (tiesitkö, että joulupukki ja joulumuori viettävät kesää Etelä-Konnevedellä Lapinsalossa ?). Sitten noudimme Törmälästä kartat sekä sovitut eväspaketit ja kun hinausautoasiat oli saatu kuntoon, pääsimme lopulta Vuori-Kalajan parkkipaikalle aloittamaan retkeä Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Vietimme jo alle kilometrin kävelyn jälkeen herkutteluhetken Vuori-Kalajan laavulla. Oli aika hauska avata Ravintola Hetken meille evästestausta varten toimittavat paikallisia herkkuja sisältävät paketit: Mannisen ruisleipää kera muikkumoussen, lähiseudun tuottajien aineksilla (mm. Ylämaan karja
9 kommenttia
Lue lisää

Wivi Lönn -kävelyllä

Wivi Lönnin kadun komistuksen, kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen nykyisin omistaman ja arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon (1910) portti on auki. Opas Sanni Kankainen ohjaa aluksi kävelykierrokselle saapuneet sisälle somaan sivurakennukseen, jota kutsutaan kanalaksi. Harvassa kanalassa lie näin tyylikäs päätykolmio koristeineen! Rakennuksessa oli kanalan lisäksi tilaa myös esimerkiksi talousaskareisiin. Nyt kanojen orsien paikalla vasemmalla on vierashuone ja sisäänkäynnistä oikealla pieni kokoustila, jossa saamme aluksi katsoa Wivi Lönnistä ja tämän pihapiirin rakennuksista kertovan videon. Lönn asui Jyväskylässä vuosina 1911-18 ja ehti suunnitella kaupunkiin lukuisia rakennuksia, joista moni on säilynyt näihin päiviin saakka. Vehreässä puutarhassa kukkivat jo lukuisat kukat, kuten komea ukkolaukka. Omenapuut ovat ehtineet jo varistaa valkoiset kukkansa hoidetulle nurmelle. Omiin silmiini uusimmalta veistokselta näyttää tämä neitonen: sattuva
14 kommenttia
Lue lisää

Nyrölän luontopolku

Nyrölän luontopolku löytyy Vesangan naapurista, läheltä Jyväskylän ja Petäjäveden rajaa. Polun varsinainen lähtöpaikka on Sikomäentien varressa lähellä Nyrölän koulua, mutta yhdyspolkua pitkin reitille pääsee myös Kallioplanetaariolta . Sunnuntai-iltapäivänä lähtöpisteen parkkipaikalla on toistakymmentä autoa, joten ulkoilijoita riittää. Opastaululta kulkijan lähettää matkaan Aaro J. Veijosen Luontopolku -runo, joka antaa vihjeen tulevasta: ... Saaren suuriin seikkailuihin / vetolossi ääneti vie / erämaassa erikoinen / kulkupeli, tämmöinen lie?... Luontopolku seuraa aluksi pikkutietä, ennen kuin kääntyy valoisaan kuusimetsään, jossa on tehty harvennushakkuuta. Opastaulujen lomassa reitin varrelta löytyy myös luontoaiheisia kysymyksiä kulkijoille.  Pysähdyn kuusikkoon lukemaan sinitiaisesta kertovaa opastaulua, kun kuulen linnun laulavan. Läheisellä kuusen oksalla keikkuu laulaa lurittelemassa... sinitiainen! Aikamoisen hyvä ajoitus... Luontopolun vieressä Saparo-niminen la
Lähetä kommentti
Lue lisää